Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus

Talvilajien kentällä nousuja ja laskuja

Talviurheilulajien voimasuhteet ovat kymmenen viime vuoden aikana muuttuneet melkoisesti. Vielä vuonna 2009 Suomen suosituin urheilulaji ei ollut jääkiekko, vaan mäkihyppy. Sen jälkeen jääkiekko on noussut kyselytutkimuksen ykköseksi joka vuosi.

Suosikkilajeja yhdistää se, että molemmat vaativat kalliit puitteet. Jäähallit palvelevat kuitenkin useampia lajeja ja suurempia harrastajajoukkoja kuin hyppyrimäet. Myös ringetellä ja taitoluistelulla on omat tukijoukkonsa, jotka pyörittävät monilla paikkakunnilla vahvaa junioritoimintaa.

Suomi oli parhaimmillaan maailman ylivoimaisesti kovin mäkimaa. Kun 1970-2000-lukujen menestys hiipui, ei kestänyt monta vuotta, kun mäkiä alkoi kaatua. Kun lajin harrastajamäärät kääntyivät laskuun, oli korjausta vaativien mäkien sulkemista ja purkamista helppo perustella.

Jääkiekko sen sijaan on saanut viime vuosina nostetta niin monista eri ikäluokkien maailmanmestaruuksista, että sen asemaa ei horjuta mikään. Virta käy yksilölajeista joukkuelajeihin, ja kaikkien palloilulajien tulevaisuus näyttää valoisalta.

Maastohiihto on toipunut hyvin Lahden dopingskandaalista, joka 2000-luvun alussa tuntui lähes maailmanlopulta. Ampumahiihdon puolella sen sijaan riittää pohdittavaa: miten lajin käy, kun Kaisa Mäkäräinen lopettaa?

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Itä-Hämeen sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat