Torin laidalta
Esa
Arvekari
esa.arvekari@itahame.fi

Torin laidalta

Virheherkkyys kasvaa potenssissa

Lapsuudenkotini, 1950-luvun vankka kivikoulu asuntorakennuksineen sai yllättäen purkutuomion. Syy oli arvattava, rakenteissa muhiva home.

Miksi kivirakennus säilyi moitteettomana yli neljä vuosikymmentä, mutta pilaantui viimeisinä vuosinaan?

Syy on moderneissa sisäilmamääräyksissä ja koneellisesta ilmastoinnissa, joka ympättiin väkisin rakennukseen, johon sitä ei olisi koskaan pitänyt asentaa.

1960-luvulla me oppilaat olimme vuoroin ”järkkäreinä”. Järkkäri lakaisi lattiat, järjesteli pulpetit riviin, keräsi roskat käytäviltä ja kasteli kukat. Tärkein toimi oli avata ikkunat ja ovet. Ristiveto takasi puhtaan ilman seuraavalle oppitunnille.

Järkkäriksi haluttiin varsinkin talvella, koska silloin sai katsoa sisältä muiden värjöttelyä pakkasessa. Järkkäri ei pitänyt huolta ainoastaan ihmisistä. Hän piti myös koulun rakenteet kunnossa.

Omat lapseni ihmettelivät, kuinka pärjäsimme, kun meillä ei ollut nettiä ja Wilmaa.

Kun opettajalla oli tiedotettavaa, käski hän avata pulpetin ja ottaa sieltä kirjoitusvälineet. Sen jälkeen hän kirjoitti viestin taululle ja ryhdyimme kopioimaan sitä papereihimme. Opettaja vahti, että kaikki laittoivat viestilapun reppuun läksykirjan väliin, jotta äiti tai isä sen sieltä löytäisivät.

Joskus emme muistaneet antaa lappua kotiin tullessamme.

Tämä tuli ilmi, kun parhaan kaverini äiti tuli koululle tuohtuneena. Hän oli pettynyt, kun kaverini ei päässyt mukaan kevätretkelle. Opettaja kertoi, että myös pois jäänyt poika oli todistettavasti kirjoittanut lapun kotiin vietäväksi.

Kun reppua pengottiin, löytyi sen pohjalta viikon vanha eväsleipä ja lappu leivän pohjaan liimautuneena. Viesti oli kuin olikin mennyt perille, mutta jäänyt lukematta.

Semmoista sattuu nykyisinkin. Helsingin koulut ajautuivat pahaan kaaokseen, kun Wilma kaatui heti ensimmäisenä koulupäivänä, eikä kukaan tiennyt minne mennä.

Yhteiskunnan haavoittuvuus kasvaa digitalisoinnin suhteessa.

Virhe lappuviestinnässä saattoi pettää yhden ihmisen, mutta ei koko koulujärjestelmää.

Esa Arvekari
esa.arvekari@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa IH VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi Itä-Hämeen maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Suosittelemme

Luetuimmat