Mielipide: Yritykset odottavat nyt valtion suoraa tukea

Heimo Kyyhkynen

Samaan aikaan kun ”korona” jyllää ympäri Eurooppaa, pitäisi hallituksen tehdä jo nopeita ja kauaskantoisia päätöksiä ajatellen kriisin jälkeistä aikaa.

Kansalaisten terveyteen liittyvissä asioissa on jo tehty kaikki mahdollinen ja korjausliikkeitä tehdään aina tilanteen edetessä.

Hallitus on tukeutunut toimissaan voimakkaasti asiantuntijoiden apuun, mikä on ollut järkevää .

Myös asioista tiedottaminen on ollut hallituksen toimesta selkeää ja ymmärrettävää.

Valuutan painaminen on länsimaissa uusi tapa hoitaa taloutta .

Näissä asioissa eri puolueiden näkemykset ovat olleet yhtenäiset. Sen sijaan tulevat päätökset, jotka koskevat yritysten tukirahoitusten järjestämistä, voivat synnyttää puolueiden välille erimielisyyttä.

Ainoa selkeä linjaus hallitukselta on tullut kunnille. Hallitus on kehottanut kuntia pidättäytymään irtisanomisista kriisin aikana ja samalla on luvattu tukea kuntataloutta.

Samoin yritysten työntekijöiden ansiosidonnainen työttömyysturva on luvattu hoitaa asianmukaisesti ilman karensseja. Nämä toimenpiteet rauhoittavat tilannetta joksikin aikaa.

Yritysten kohdal l a huolestuttavaa on se, ettei varsinaista suoraa tukea ole vielä esitelty. Pelkkä lupaus jonkin tyyppisestä ansioturvasta ilman muita suoria yritystoiminnan tukia tuntuu ”uhkarohkealta” kokeilulta tässä kriisissä ja jatkoa ajatellen koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta.

Pelkät lainat ja yritysverojen lykkäämiset voivat lisätä yritysten halua jatkaa toimintaa supistetussa muodossa tai lopettaa yritystoiminta kokonaan, jos siihen on eläköitymisen puolesta mahdollisuus.

Eläkeiän kynnyksellä olevien yrittäjien joukko on merkittävän suuri.

Hallituksen lähiviikkojen aikana valmistelemat päätökset yritysten tukemisen osalta ovat ratkaisevia ja kiireellisiä. Väärien ja liian myöhään tehtyjen päätösten korjaaminen on lähes mahdotonta.

Valtiolla on varaa ottaa velkaa. Edellisen hallituksen aikana toimeenpantu kulujen ”hevoskuuri” on luonut muualla Euroopassa luottamusta siihen, että velkaa voidaan Suomessa ottaa suuriakin määriä ilman, että valtion lainojen korot alkaisivat nousta merkittävästi.

Toisin on joissain Etelä-Euroopan maissa, joissa tämä velkaantumisen ”pelivara” on käytetty jo moneen kertaan.

Yhdysvalloissa dollarista on luotu sellainen ”brändi”, että heikkenevissä taloussuhdanteissa sitä voidaan painaa aina tarpeen mukaan lisää velkakirjoja vastaan.

Nämä toimenpiteet eivät yllättävää kyllä ole vaikuttaneet dollarin asemaan johtavana valuuttana maailmalla.

Tätä samaa yritetään nyt euroalueella, ja nähtäväksi jää onnistutaanko siinä. Valuutan painaminen rahoituskriisin yllättäessä on länsimaissa uusi tapa hoitaa taloutta ja sillä saadaan velkojen korot pysymään matalana.

Kukaan ei tiedä, missä vaiheessa tämä tie on käyty loppuun.

Toivottavasti hallitus tässäkin tilanteessa käyttää parhaita talouspolitiikan asiantuntijoita.

”Kauhuskenaario” olisi se, että loppuvuodesta väestön työllistymisaste olisi 60–65 prosenttia.

Tilannetta pahentaisi vielä kuntien ja valtion työntekijöiden suhteellisesti suuri määrä yksityiseen vientisektoriin nähden.

Vientiyritysten kilpailukykyä tulisi tässä tilanteessa tukea kaikin keinoin, koska myös muissa Euroopan kriisimaissa suojataan omia markkinoita kilpailulta.

Keskustelu