Mielipide: Heinolalla tuskin on avaimet hallussa

Aimo Bonden

Olemme poimineet Heinolan kaupunginjohtajan Jari Parkkosen tämänkertaisesta kaupungin tilinpäätöskatsauksesta joitakin kohtia, jotka herättivät ihmetystä ja kysymyksiä:

"Työpaikkakehitys jatkui aikaisempien vuosien tapaan maan keskiarvoa paremmalla tasolla…”

”Työllisen työvoiman määrä on kasvanut Heinolassa.”

Väitämme vastaan faktoilla: kaupungin asukasluku oli viime vuoden lopussa 18 667 (ed. vuonna 18 889). Luku pieneni edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 222 hengellä eli runsaalla prosentilla.

Työttömiä työnhakijoita oli viime vuoden lopussa 1 181 eli 14,7 prosenttia työllisestä työvoimasta. Luku oli Päijät-Hämeen korkein. Koko maassa työttömiä oli 9,8 prosenttia.

Työllinen työvoima oli vuoden 2019 lopussa 8 060 henkilöä (TEM/työnvälitystilasto 2/20). Se väheni edellisen vuoden lopusta 220 henkilöä. Kolmessa vuodessa työllinen työvoima kaupungissamme on vähentynyt 601 henkeä. Ennusteiden mukaan väheneminen jatkuu edelleen.

Tasapainottamisohjelmaa ei koskaan käynnistetty kunnolla.

”Valtuusto päätti vuoden aikana kaupungin strategisten ohjelmien; demokratia-, elinvoima-, hyvinvointi- ja resurssiohjelmien sisällöistä ja niiden myötä muutti talousarvioprosessia ja talousarvion tavoitetasoa ja seurantaa.”

Fakta: Valtuusto päätti strategiaohjelmasta 19.8.2019. Miten päätös muutti talousarvioprosessia, talousarvion tavoitetasoa ja seurantaa?

"Suurin yksittäinen syy kuitenkin ennustetta parempaan tulokseen on menojen kasvun taittuminen alle talousarvion.”

Fakta: Vertasitte tilinpäätöstä talousarvioon. Kaupungin toimintakulut olivat viime vuonna 127 649 miljoonaa euroa, edellisenä vuotena 124 841 miljoonaa. Kulut kasvoivat siis 2,8 miljoonaa euroa. Eikö selvyyden vuoksi olisi parempi vertailla tilinpäätöksiä keskenään?

”Valtuuston vuonna 2018 tekemä talouden tasapainottamisohjelma 2018-2021 pystytään toteuttamaan…”

Fakta: Tilinpäätöksen kohdassa "Arvio tulevasta kehityksestä" kirjoittaja toteaa: ”Vuoden 2018 aikana laaditun talouden tasapainottamispaketin avulla on ollut tarkoitus tähdätä terveeseen talouteen niin, että kaupunki selviää kymmenien miljoonien kouluhankkeista aikavälillä 2019-2021.”

Sekä ”Tilivuoden aikana talouden tasapainottamisohjelmaa ei onnistuttu toteuttamaan ohjelman vaatimalla tavalla. Toimintakatevaateesta jäätiin: suunnitellun laskun sijasta se nousi.”

Syy miksi tasapainottamisohjelman mukaiset toimintakulut ylittyivät 4,0 miljoonaa euroa oli se, että tasapainottamisohjelmaa ei koskaan käynnistetty kunnolla.

Ette ota kantaa koronaviruksen vaikutukseen kaupungin talouteen.

Toimintakertomuksen kohdan "Arvio todennäköisestä kehityksestä" kirjoittaja kuitenkin toteaa: ”Pandemian mukanaan tuomia taloudellisia vaikutteita on vielä kokonaisuudessaan vaikea arvioida, mutta tiedostettu on, että ne tulevat olemaan vakavia ja heijastumaan kuntien talouteen rajusti, niin myös Heinolan.”

"Meillä on mahdollisuus pitää tulevaisuuden avaimet omissa käsissämme…”

Fakta: Eduskunta on 25.1.2019 hyväksynyt kuntalain muutoksen HE 280/2018. Muutoksella kunnan lainamäärään lisätään vuokravastuiden määrä. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2022 vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätösten tunnuslukujen perusteella.

Jos lakia olisi sovellettu jo vuoden 2019 tilinpäätöksessä, tarkoittaisi se Heinolassa, että tilinpäätöksessä esitetyn 83 094 miljoonan euron lainamäärän sijasta velkamäärä olisikin 126 398 miljoonaa (6 771 euroa/asukas).

Kaupungin sijoitusten arvo ei siis kattaisi lainojen määrää. Todennäköisesti ne eivät tule kattamaan niitä myöskään vuonna 2022.

Kaupunki on lisäämässä lainaa noin 50 miljoonan euron koulurakennusinvestoinneilla ja pitkäaikaisia vuokravastuita useiden miljoonien Hopeasilta- ja Nordea -hankkeilla.

Kaupunki ei myöskään selviä tulorahoituksellaan noin 2–4 miljoonaa euroa vuodessa kasvavista poistoistaan.

Toteamme, että nykykurssilla Heinola tuskin pitää ” tulevaisuuden avaimet omissa käsissä”.

Kansalaisliike Pro Heinola

Keskustelu