Mielipide: Korona kurittaa Heinolaa, mutta pikkukaupungit edutkin voivat korostua

Jari Parkkonen

Heinolan kaupunki on joutunut ja joutuu tekemään paljon erilaisia sekä erittäin suuria muutoksia suhteessa normaalitilanteeseen COVID-19 eli kansankielellä koronan vuoksi.

Kaikki muutokset eivät ole tasapuolisia, vaikka siihen pyritään.

Meiltä löytyy monessa asiassa Heinolan kaupungilla varmasti petrattavaa, mutta pääosin muutokset; esimerkiksi siirtyminen etäopiskeluun kolmessa päivässä, palveluiden supistukset tai palvelutapojen muutokset vuorokaudessa, etäruokailut kahden koulupäivän varoitusajalla, elinkeinoelämän tukimuodot jne., on pystytty Heinolassa toteuttamaan ensimmäisten joukossa Suomessa ja laadullisesti hyvin.

Tätä työtä ja tehostettua tiedottamista jatketaan koko pandemian ajan.

On tässä vaikeassa tilanteessa ollut ilo huomata, kuinka jäätävän hyviä ammattilaisia meiltä löytyy ja kuinka nopeasti asioihin tartutaan, kun tarve on ja tahtoa löytyy.

Kaupunginjohtajana on pakko pystyä katsomaan työntäyteisen koronapandemian keskelläkin, mitä jälkivaikutuksia tästä kaikesta syntyy ja kuinka niihin tulisi reagoida.

Heinolan kaupungin 2020-luvun taloudelliset lähtökohdat täytyy miettiä nyt täysin uudella tavalla, mutta vastaukset niihinkään eivät löydy historiasta.

Vaikutuksia on varmasti laajalti: meidän jokaisen käyttäytymistottumukset voivat pysyvästi muuttua kulutuksen, asumisen yms. suhteen.

Yritysten toimintaympäristön pitkäaikaiset muutokset ovat vaikeasti arvioitavissa, lyhytaikaiset talousongelmat ja niistä aiheutuvat lomautukset sekä irtisanomiset ovat jo nyt arjessamme.

Nämä kaikki vaikuttavat julkiseen talouteen ja Heinolan kaupungin lähitulevaisuuteen. Nyt tässä hetkessä keskeinen haaste on hoitaa pandemia, mutta lähitulevaisuuden ja pitkäkestoisten vaikutusten kanssa painimme vielä pitkään.

On mahdollista, että kaikki vaikutukset eivät ole negatiivisia. Esimerkiksi pienen, luonnonläheisen kaupungin toimiva arki voi korostua vastapainona kaupungistumiselle, mikä hyödyttäisi varmasti Heinolaa.

Varma vaikutus koronapandemiasta Heinolan kaupungille liittyy julkiseen talouteen. Hyvä puoli on, ettemme ole asian kanssa yksin suomalaisessa kuntakentässä.

Hyvä puoli on myös se, että tilanteemme on keskimääräistä suomalaista kuntaa merkittävästi parempi.

Huono puoli on, että vaikutukset ovat erittäin merkittäviä. Vuoden 2020 kaupungin tuloista putoaa tämän hetken tiedon mukaan reilu viisi miljoonaa, ja samaan aikaan tulopuolella pandemian hoito maksaa miljoonia enemmän kuin voimme sopeuttaa.

Usein kaupungin talouden pelastavan energiarahaston tuotto voi olla tänä vuonna negatiivinen ja useat talouteen liittyvät mittarit, esimerkiksi työttömyys, kehittyvät huonompaan suuntaan. Monet näistä talousvaikutuksista vaikuttavat talousarvion koko suunnittelukaudelle 2021-2023.

Suurin kuntatalouden riski 2020-luvulla mielestäni kuitenkin liittyy valtion talouteen. Vaikka tervehdin ilolla sitä, että maan hallitus nyt reagoi pandemian tuomaan hätään vahvasti myös taloudellisesti, minulle herää varsin suuri huoli siitä mihin tämä johtaa.

Valtio on tämän hetken tiedon mukaan ottamassa ylimääräistä lainaa tämän vuoden aikana 20 miljardia euroa. Kun aiemmin henkisenä kattona pidettiin 60 prosenttia julkisyhteisöjen velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen, se on tämän hetken tiedon mukaan nousemassa vuonna 2024 noin 80 prosenttiin.

Kun tulee päivä, jolloin valtion taloutta aletaan tervehdyttää, se aloitetaan varmasti suurimmasta valtion menoerästä: kuntien valtionosuuksista. Ne ovat esimerkiksi Heinolassa reilu kolmasosa tuloistamme.

Näiden lukujen valossa onkin nähtävissä, että 1970-luvulla ja sen jälkeen syntyneille syntyy oman sukupolvensa sotavelka. Niiden maksaminen tulee viemään varsin paljon voimavaroja tilanteessa, jossa yhteiskuntamme perusasiat eli pelkkä huoltosuhteen heikkeneminen tekisi siitä haasteellista jo ilman pandemian aiheuttamaa laskua.

Usein esille tuodulla Heinolan vireällä 1980-luvulla noin 10 prosenttia väestöstä oli eläkeläisiä. 2020-luvulla eläkeläisiä on miltei 40 prosenttia koko väestöstä. Mielestäni näiden tosiasioiden johdosta Heinolan kaupungin 2020-luvun taloudelliset lähtökohdat täytyy miettiä nyt täysin uudella tavalla, mutta vastaukset niihinkään eivät löydy historiasta.

Kirjoittaja on Heinolan kaupunginjohtaja

Keskustelu