Mielipide: Päijät-Häme tarvitsee nyt selviytymissuunnitelman

Juha Rostedt

Suomalainen kuntatalous on viime vuosien aikana kiristynyt entisestään mm. ikääntyneiden määrän nostaessa sosiaali- ja terveysmenoja ja kuntien velvoitteiden lisääntyessä ilman valtion täyttä kompensaatiota.

Kun kuntien talous ja kyky tuottaa kuntalaisille on voimakkaasti heikentynyt, maailmanlaajuinen koronapandemia on sysännyt kuntatalouden vapaaseen pudotukseen.

Viimeisten arvioiden mukaan koronan vaikutus kunnille on peräti 1,8 miljardia euroa ja summa kasvaa koko ajan pandemian pitkittyessä. Lahdessa työttömyysaste nousi pelkästään maaliskuun aikana 2,6 prosenttia ja EK:n suhdannebarometrin mukaan talouden suhdannenäkymät ovat romahtaneet.

Nämä kertovat yritysten hädästä Suomen talouden seisoessa.

Lisäksi kuluttajien luottamus talouteen on 1990-luvun aikaisella tasolla, ja työttömyys- tai lomautusuhan alla olevien määrä lähenee miljoonaa suomalaista.

Luvut ovat harmiksemme vasta alkua tulevalle kriisin pitkittyessä.

Kriisi yhdistää maakuntaa ja sen toimijoita.

Lahden kaupungissa on menossa talouden tasapainottamistarpeen määrittely. Tämän vuoden osalta koronasta aiheutuvien talouteen kohdistuvien ylimääräisten menojen lisääntyminen ja tulojen putoaminen aiheuttaa reilusti yli 50 miljoonan euron loven talouteen.

Tuleville vuosille talouden tasapaino vaatii päätöksentekijöiltä arviolta noin 35 miljoonan vuosittaisen tasapainotusohjelman.

Summaa nostavat tälle tasolle – nykyhaasteiden lisäksi – tulevat hallituksen kunnille määräämät lisävelvoitteet, kuten hoitajamitoituksen ja oppivelvollisuuden korottamiset, joille ei todellisuudessa ole odotettavissa valtiolta lähellekään täyttä kompensaatiota edes normaaliolosuhteissa, puhumattakaan koronan aiheuttaman talouden romahtamisen jälkeen.

Toteutumattomia ”vappusatasia” emme enää tarvitse. Menoja tulee siis leikata runsaasti, sekä tulopuolta on saatava nousemaan elinvoimainvestointien myötä. Samansuuntaisia tasapainotusohjelmia on luvassa myös muille maakuntamme kunnille.

Maahan emme kuitenkaan voi jäädä makaamaan ja kohtaloamme valittamaan. Mikäli haluamme myös tulevaisuudessa pystyä tarjoamaan kuntalaisillemme laadukkaat ja riittävät palvelut, on koko maakunnassa käärittävä hihat menestyksen ja elinvoiman kasvattamiseksi ja kriisin jälkeisen uuden tulevaisuuden rakentamiseksi.

Siksi Päijät-Häme ja sen kunnat tarvitsevat selviytymissuunnitelman.

Kriisi yhdistää maakuntaa ja sen toimijoita. Kriisin aikana maakunnan elinkeinovaikuttajat, julkisen alan toimijat ja yrittäjät ovat tiivistäneet yhteistyötään ja kunnissa on rakennettu ns. pelastuspaketteja yrittäjille sekä yhdistyksille.

Tätä yhteistyötä on jatkettava myös akuutin kriisin jälkeen.

Päijät-Hämeeseen on laadittava selviytymissuunnitelma, johon eri elinkeinopolitiikan toimijat sitoutuvat. Suunnitelma tulee laatia yhdessä yritysten, maakuntaliiton, kuntien, oppilaitosten, ELY:n, Ladecin, Lahti Regionin, sekä pankkien ja Finnveran kesken.

Suunnitelma tulee rakentaa maakunnan vahvuuksiin ja erityispiirteisiin perustuen, hyödyntämällä esim. vahvoja klustereitamme, korkeakouluosaamista ja matkailualaa.

Selviytymissuunnitelmaan tulee asettaa kärkitavoitteet ja niitä täsmentävät toimenpide-esitykset, jotka perustuvat todelliseen tilannekuvaan. Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta tulee vastuuttaa selkeästi ja päätösten yritysvaikutukset tulee arvioida laajasti.

Elämme ja hengitämme maakunnassa yhdessä. Yhdessä toimien myös voimme kasvaa vahvaksi Päijät-Hämeeksi. Tästäkin nousemme, kun yhdessä toimimme.

Päijät-Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja (kok)

Lahden kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja

Keskustelu