Mielipide: Kaupunki ei ole lypsänyt energiarahastoaan vuosikausiin

Seppo Ruuskanen pyysi (Itä-Häme 12.5.) meitä kertomaan selkokielellä, mihin perustuu väitteemme (Itä-Häme 30.4.), että energiarahastosta ei vuoden 2008 jälkeen ole kaupungin kassaan kilahtanut euroakaan.

Kaupunki teki vuonna 1999 51,6 miljoonan euron sijoituksen ”energiarahastoon”. Siitä syntyneistä tuotoista kotiutettiin vuoteen 2008 mennessä eri vuosina yhteensä 21,8 miljoonaa euroa.

Sen jälkeen ei euroakaan.

Sen sijaan tuotot on sijoitettu edelleen 6 prosentin tuottotavoitteella kasvattamaan pääomaa. Rahaston markkina-arvo olikin viime vuoden lopussa 89,3 miljoonaa euroa.

Tieto perustuu kaupungin tilinpäätöksiin ja verkosta saataviin asiakirjoihin. Kaupunginjohtaja Jari Parkkonen vahvistaa sen Facebook-blogissaan 12.5.

Parkkonen ei kuitenkaan kerro, että tuottojen kotiuttamisen sijasta kaupunki on ottanut lisää pitkäaikaista velkaa.

Mitä tuoton sijasta otetulla velkarahalla on saatu aikaan?

Johtuiko muutos siirtyä kotiuttamisesta velanottoon pelkästään velkarahan halpuudesta vai liittykö siihen muutakin?

Energiarahaston tuottojen käytölle oli aikoinaan edellytyksenä valtuuston hyväksymä käyttötarkoitus. Ja on tietysti vieläkin.

Onko kukaan valtuutetuista ollut kiinnostunut siitä, että 12 viime vuoden sijoitustuotot ovat tuloslaskelmissa olleet pelkästään kirjanpidollisia, ilman että kaupungin kassaan olisi siirtynyt euroakaan?

Ja mitä niiden sijasta otetulla velkarahalla on saatu aikaan?

Tällä hetkellä kaupungin velka ylittää reilusti sijoitusten markkina-arvon. Jos kaupunginvaltuuston suunnittelemat investoinnit toteutetaan, velka on vuonna 2023 yli kaksikertainen sijoitusten tämänhetkiseen markkina-arvoon verrattuna.

Seppo Ruuskanen kysyy myös onko syytä olla huolissaan energiarahaston tilasta.

Yhteisten rahojen käyttämisestä pitää aina olla huolissaan. Alkuvuoden kurssilaskussa energiarahaston markkina-arvosta katosi 10 miljoonaa euroa ja kurssimuutoksia tapahtuu koko ajan.

Jari Parkkonen kertoo blogissaan, että kaupunki on paremman tuoton toivossa hiljakseen muuttamassa sijoituksia riskipitoisempaan suuntaan. Se tietää mahdollisesti suurempia tuottoja, mutta myös suurempia riskejä.

Olemme huolissamme kaupungin kasvavasta velasta. Vaikka korot ovat matalalla, velat on maksettava takaisin.

Kaupunki jatkaa velkaantumista, koska sen saamat tulot eivät riitä lyhennyksiin. Energiarahaston myynti tai verojen korotuskaan ei tuo Heinolan 2030-luvulle onnelaa, jos kaupunki ei tee itselleen tosiasioista lähtevää selviytymisohjelmaa.

Aimo Bonden

Esa Kosonen

Mauno Kuusela

Ritva-Maija Kuuskoski

Harri Okkonen

Erkki Paukkonen

Kansalaisliike Pro Heinola

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Tuulikki Kuparinen on nähnyt maailmaa, mutta sydän on aina Hartolassa
  2. 50-luvulla hukkuneiden nuorten muistokivi kunnostettiin – "Nyt siihen on meidän jälki jätetty"
  3. Kouluissa palataan ensi viikolla lähiopetukseen
  4. Torin laidalta: Asiakkaat on pilalla, pelkkää lokaa tilalla
  5. Joutsan taajaman tuntumaan haetaan lupaa kivimurskaamolle – osa luuli suunnitelmaa pilaksi kuultuaan, että hankkeen nimi on Peräaukon murskaamo
  6. Konflikti, jonka maailma unohti – Länsi-Saharan tilanne on yhä jumissa vuosikymmeniä siirtomaavallan päättymisen jälkeen
  7. Kaasujalka oli jälleen raskas Viitostiellä Heinolassa
  8. Oppivelvollisuusiän noston kustannuksia epäillään, Etlan tutkija tukee silti esitystä – "Kustannukset menetetyistä työntekijöistä tulevat paljon kalliimmaksi"
  9. Kiinan maskinvalmistajat eivät enää paina töitä päivin öin – osa uusista toimijoista on jo jättänyt alan
  10. Matilda Castren golfasi huippukierroksen LPGA-kiertueella, nousi kärkikymmenikön tuntumaan
  11. Intian onnettomuuskoneesta vuosi polttoainetta – "On ihme, ettei kone syttynyt tuleen"
  12. Yön uutiskooste: CNN: Räjähteitä valmistava mosambikilaisyhtiö vahvistaa tilanneensa Beirutissa räjähtäneen ammoniumnitraatin
  13. Metelöivätkö naapurit tahallaan, vainoavatko sukulaiset vanhojen riitojen takia? Ikäihmisten elämää rajoittavan epäluulon syitä kannattaa selvittää
  14. Suomi on maailman ykkönen kuminan tuotannossa – Miksi suomalaiset ovat onnistuneet paremmin kuin ruotsalaiset?
  15. Kiinassa pohditaan, miten Hongkongiin syntyvä valtatyhjiö täytetään – vaalien siirtoa vuodella on perusteltu koronaviruspandemialla, mutta se ei välttämättä ole oikea tai ainakaan ainoa syy

Näytä lisää