Mielipide: Lisää riskiä kaupungin energiarahastoon vai lisää velkaa?

Kauko Kekkonen

Keskustelu energiarahastosta käy jälleen kuumana.

Olen tehnyt valtuustovuosillani useita esityksiä Heinolan energiarahaston osittaisesta kotiuttamisesta. Perusteluna se, että osinkoihin sijoitettu rahasto voi milloin tahansa kriisin tullessa menettää rajusti arvoaan.

Esitys on aina torjuttu turhana pelotteluna ja väitetty, että tilanne ehditään hoitamaan, jos kriisi tulee. Mutta kuinkas kävi: energiarahastosta on haihtunut taivaan tuuliin jo noin 10 miljoonaa euroa ja tuskin haihtuminen päättyy tähän.

Edellisellä valtuustokaudella keskustelu energiarahastosta oli niin kiellettyä, että silloin valtuuston puheenjohtaja Juuso Seppälä ei antanut edes puheenvuoroa asiasta.

On myös sanottu, ettei kannata kotiuttaa osakkeiden arvon laskiessa, vaan odottaa arvon nousua. Näillä päätelmillä ei koskaan tule oikea aika kotiuttamiselle, vaikka ennen vuotta 2008 rahastoa kotiutettiin useita kertoja.

Pienryhmät eli Keskusta, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit esittivät budjettineuvotteluissa, ettei Heinola tee velkaa yli energiarahaston arvon, mutta turhaan, velkarahalla keinottelu on jatkunut.

Keinottelua yksityishenkilölläkin on, jos otetaan velkaa, vaikka olisi varallisuutta elämiseen ilman velkaa. Elämä yksityistaloudessa ja kunnassa tulisi pääsääntöisesti hoitaa niin, että eletään varojen mukaan.

Tällaisesta tyylistä voi antaa tunnustuksen Heinolan ev.lut. seurakunnalle, jossa eletään varojen mukaan ilman suuria velkaantumisia.

Kaupunginjohtaja Jari Parkkonen esittää nyt energiarahaston sijoittamista riskialttiimpiin rahastoihin.

Siitä seuraa ainakin kaksi mahdollisuutta: rahaston nimellisarvon suureneminen tai energiarahaston arvon menettäminen yhä isommassa mittakaavassa.

Rahaston nimellisarvo on lähimenneisyydessä lisääntynyt, mutta sen reaalinen käyttöarvo ei ole juuri noussut, koska hinnat ja rakentamiskustannukset ovat rajusti kohonneet.

Energiarahastosta on tullut vuoden 2008 jälkeen kuin pyhä lehmä, johon ei uskalleta koskea hyvinä eikä huonoina aikoina. Velkaa uskalletaan kuitenkin paisuttaa ilman harkintaa, sehän jää toisten maksettavaksi.

Jos lähdetään pelaamaan uhkapeliä, jossa energiarahasto siirretään kriisirahastoihin ja velkaa vain lisätään, Heinolan talous viedään yhä syvempään suohon.

Kirjoittaja on k aupunginvaltuutettu (kd)

Keskustelu