Mielipide: Lahjoitus Nordean talosta kannattaa ottaa vastaan

Pekka Vasala Talousneuvos

Kansalaisliike Heinolan puolesta (Pro Heinola) on kampanjoinut kirjoituksillaan sitä vastaan, että kaupunki vastaanottaisi lahjoituksena Marjatta ja Eino Kollin säätiöltä kiinteistöyhtiön osakkeita, jotka oikeuttavat katutasossa olevien entisten Nordean pankkitilojen sekä tiettyjen varastotilojen hallintaan.

Heidän esittämänsä väitteet ovat yksipuolisia ja jopa harhaanjohtavia, ja vaativat siksi oikaisua. Onhan kohtuullista, että kaupunkilaiset saavat oikean kuvan siitä, mistä asiassa on kysymys.

Niin kutsuttu Nordea-talo on Heinolan keskeisellä paikalla oleva arvokiinteistö, joka on jäänyt tyhjilleen.

Tällaisina aikoina katutasoon on hyvin vaikea saada toivotunlaista saati minkäänlaista yritystoimintaa. Kuinkahan moni kaupunkilainen haluaisi siihen taas uuden kirpputorin vähäksi aikaa?

Kiinteistön omistaja kaipaa luotettavaa ja pitkäjänteistä toimijaa, joka on eduksi myös muulle kiinteistön kehittämiselle.

Säätiö tekee kohteeseen kolmen miljoonan euron investoinnit, ja kaupunkikeskustan elinvoimaisuutta lisää 14 huippuluokan vuokra-asuntoa. Mitäpä keskusta kaipaisikaan enemmän kuin lisää asukkaita?

Käyttäjäkunta Nordeassa on laajempi ja olosuhteet kunnossa toisin kuin Lehtitalolla.

Usein yhden toimijan tekemät investoinnit rohkaisevat myös muita liikkeelle. Tätä Heinola ehdottomasti tarvitsee! Vastaanottamalla lahjoituksen kaupunki voi edesauttaa sitä, että keskusta kehittyy kaupunkilaisten hyödyksi. Se toki vaatii myös kaupungilta taloudellista panostusta, joka kuitenkin on varsin maltillinen.

Kirjoittajat väittävät, että tässä ollaan tekemässä elinvoimatoimialan väelle hulppeita toimistotiloja. Käsitys on täysin virheellinen monestakin syystä.

Tilojen ensisijainen tarkoitus on toimia kaupunkilaisten olohuoneena ja monipuolisena palvelupisteenä. Suurin osa neliöistä käytetään erilaisten tilaisuuksien järjestämisiin ja kokoontumisiin.

Ajattelevatko vastustajat, että kaupunkilaiset eivät tarvitse korkealuokkaisia, saavutettavia, esteettömiä ja toimivia tiloja? Päivisin tiloissa palvellaan yrityksiä ja työllisyyspalveluiden asiakkaita, etätyöntekijät voivat työskennellä siellä, ja yritykset voivat järjestää tilaisuuksia ja tapaamisia.

Iltaisin ja viikonloppuisin tiloja voivat käyttää kaikki. Harvalla kaupungilla on ydinkeskustassa tarjolla tällaista.

Vain murto-osa neliöistä käytetään toimistohuoneisiin. Huonetiloihin sijoittuu kaupungin kolmen eri toimialan ihmisten lisäksi Jyränkölän ja TE-toimiston ihmisiä, jotta asiakkaat saisivat parempaa palvelua ja tieto kulkisi organisaatioiden välillä. Työntekijöitä tiloihin tullee tusinan verran. Myös työntekijöiden turvallisuudesta pystytään huolehtimaan paljon paremmin uusissa tiloissa.

Vastustajien mielestä Wanha Lehtitalo on hyvä. Onkohan niin? Käsittääkseni sinnekin tarvitaan kohtalaisen mittavia remontteja, jos siellä halutaan pysyä.

Tilat eivät ole esteettömät eivätkä täytä turvallisuusvaatimuksia. Ne ovat sokkeloiset ja hajanaiset.

Samasta rakennuksesta Pleissi joutui lähtemään rakennuksen huonon kunnon takia. Onko tiloissa varmasti terveellistä työskennellä?

Vastustajat olettavat, että nykyisten tilojen vuokrakustannusta voidaan sellaisenaan verrata Nordea-tilojen kustannuksiin, vaikka käyttäjäkunta Nordeassa on laajempi ja olosuhteet kunnossa toisin kuin Lehtitalolla.

Lehtitalon vuokrakustannukset ovat suurin piirtein 30 000 euroa vuodessa. Nordea-katutason hoitovastike on noin 53 000 e/v, mutta neliöitä on noin 150 enemmän.

Tosin museosta johtuen käyttäjiäkin on enemmän. Jos museon osuus on katutason tiloista on 20 prosenttia niin on syytä verrata Lehtitalon vuokraa kyseisten toimintojen käyttämiin tiloihin Nordea-tiloissa. 80 prosenttia hoitovastikkeesta on vähän yli 42 000 euroa .

Puhutaan suuruusluokkaa 1000 e/kk olevasta erosta Lehtitalon vuokrahinnan ja Nordea-kiinteistön hoitovastikkeen välillä.

Otaksun, että museolla on paljon arvotavaraa ripoteltuna eri kaupungille vuokrattuihin tiloihin. Nyt ne voidaan sijoittaa entisen Nordea talon alakerrassa sijaitsevaan entiseen holviin ja olisi taatusti turvallinen.

Säätiön lahjoitus on merkittävä. Osakkeet on realisoitavissa jos kaupunki haluaa joskus luopua lahjoituksena saamastaan tilasta. Tosin sitten on taas löydettävä jostain uudet tilat.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Tuulikki Kuparinen on nähnyt maailmaa, mutta sydän on aina Hartolassa
  2. 50-luvulla hukkuneiden nuorten muistokivi kunnostettiin – "Nyt siihen on meidän jälki jätetty"
  3. Kouluissa palataan ensi viikolla lähiopetukseen
  4. Torin laidalta: Asiakkaat on pilalla, pelkkää lokaa tilalla
  5. Joutsan taajaman tuntumaan haetaan lupaa kivimurskaamolle – osa luuli suunnitelmaa pilaksi kuultuaan, että hankkeen nimi on Peräaukon murskaamo
  6. Ministeriksi palannut Annika Saarikko: Tapahtumajärjestäjille ei ole varattu uutta koronatukea – Veikkaus-tukea saavien järjestöjen pelastamiseksi myös velkaraha mahdollinen
  7. Dustin Johnson nousi PGA:n mestaruuskilpailun keulille, tuplabogikaan ei himmentänyt mainiota kierrosta
  8. Suomalaiset valloittivat jo Hollywoodin – kaikki elokuvat eivät vain valmistuneet
  9. "Jos olisi odotettu valmista, ei täällä olisi mitään" – Virolainen Maigi Korhonen muutti maalle Suomeen ja löysi kyläyhteisön, jolle teki talkootöitä öisinkin
  10. Kolme bogia lyönyt Castren notkahti hieman golfin LPGA-kilpailussa
  11. Uudessa-Seelannissa sata päivää vailla koronatartuntoja, mutta terveysviranomaiset varoittelevat itsetyytyväisyyden vaaroista
  12. Suomalaisista 70 prosenttia ottaisi koronarokotteen – Yhdysvalloissa herännyttä huolta liian matalasta rokotekattavuudesta ei ole Suomessa ilmennyt
  13. Yön uutiskooste: Maahanmuuttoviraston tiskille kuukausien jono
  14. Kolumni: Työkaverit ovat yllättävän tärkeitä
  15. Helvetinjärven kansallispuisto hurmaa jylhillä kalliomaisemillaan – "Toivon, että suomalaiset ovat ymmärtäneet, että meillä on todella hienot maisemat eikä meidän tarvitse aina lähteä Kanarialle"

Näytä lisää