Mielipide: Laki ei ota kantaa siihen, mikä on pohjaesitys

Ville-Matti Kuusela

Vastaan Kirsi Lehtimäen (sd.) kirjoitukseen ( IH 6.6.). Kiitos kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kirsi Lehtimäelle nopeasta vastauksesta.

Valtuustossa esitetyt kysymykset, vastaukset ja niistä syntynyt keskustelu sisältävät oikeastaan kolme kokonaisuutta. Ensin on punnittava, toimiko jäävi hallituksen jäsen väärin, eli onko oman päätösesityksen esittäminen virkamiehille ja hallituksen muille jäsenille itseään koskevassa asiassa osallistumista valmisteluun tai asian käsittelyyn. Toiseksi on ratkaistava, toimiko hallitus oikein käsitellessään asian, vai syntyikö päätös virheellisessä järjestyksessä?

Näitä kahta kysymystä voidaan tutkia lain pohjalta. Lehtimäki sanoo kirjoituksessaan, että koska pohjaesitys ei ollut jäävin henkilön esittämä etuosto-oikeus, ei vaikuttamisyrityksillä valmisteluun ollut merkitystä. Toisin sanoen tämä ei joko ollut lain tarkoittamaa osallistumista valmisteluun tai päätöksentekoon, tai sitten osallistua saa, kunhan pohjaesitys ei ole jäävin henkilön tahdon mukainen.

Laki itsessään ei ota kantaa siihen, mikä pohjaesitys on. Laissa todetaan, ettei jäävi henkilö voi osallistua asian käsittelyyn. Kuntaliitto tarkentaa vielä jääviyden koskevan kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti.

Kuntaliiton sivuilla todetaan esteellisyydestä myös seuraavaa: ”Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön”.

Nämä kysymykset ovat juridisia ja perustuvat lain hengen ja kirjaimen tulkintaan. Hyvä puoli näissä on se, että jos itse tuskastuu tulkitsemisen vaikeuteen, voi viime kädessä sysätä vastuun tulkinnasta hallinto-oikeudelle ja saada vastauksen sieltä.

Palveliko tehty päätös kaupungin etua ja kaupunkilaisten tasa-arvoista kohtelua, ja mitkä asiat vaikuttivat päätöksen syntymiseen?

Kolmas kokonaisuus on luottamus hallitukseen, ja sitä kysymystä ei valtuutettu voi muualle lykätä. Pähkinänkuoressa se tarkoittaa luotammeko siihen, että hallituksen jäsenten tekemät päätökset palvelevat kaupungin ja kaupunkilaisten etua ja tasa-arvoista kohtelua. Nyt meneillään olevassa keskustelussa jääviys- ja luottamuskysymykset kyllä kietoutuvat yhteen.

Jäävi henkilö lähettää hallituksen jäsenille oman päätösesityksensä, joka eroaa virkamiesten esityksestä. Hän jäävää itsensä pois päätöksenteosta, toinen henkilö esittää kokouksessa täysin saman esityksen, ja viisi hallituksen jäsentä äänestää sen päätökseksi.

Palveliko tehty päätös kaupungin etua ja kaupunkilaisten tasa-arvoista kohtelua, ja mitkä asiat vaikuttivat päätöksen syntymiseen? Siinä ne kysymykset, joita jokainen valtuutettu joutuu miettimään arvioidessaan luottamustaan hallituksen toimintaan.

Parempi Heinola

Kommentoi