Mielipide: Uusi valtuusto makaa niin kuin nykyinen petaa – Nyt näyttää velaksi eläminen tulevan tiensä päähän

Aimo Bonden, Esa Kosonen, Mauno Kuusela, Ritva-Maija Kuuskoski, Harri Okkonen, Erkki Paukkonen

Raili Hildén kirjoitti Itä-Hämeessä 27.6.2020 Hopeasilta II:ta tarkoittaen ”Kaupunki ei sijoita tähän rakennukseen mitään, koska sen maksaa yksityinen rakentaja, joten se ei lisää velkaakaan. Kaupunki siirtyy sinne vuokralle, kuten on nytkin Mäntylässä vuokralla.”

Vaikka kaupunki ei sijoita eli investoi Hopeasilta II:een, se on päättänyt tehdä siitä 25 vuoden pituisen vuokrasopimuksen eli ottaa pitkäaikaisen vuokravastuun. Se lisätään 1.3.2019 voimaan tulleen lain perusteella kaupungin lainoihin. Kaupungin velkaisuus siis lisääntyy tuon 25 vuoden pituisen vuokran laskennallisella määrällä.

Lain tarkoitus on estää kuntia kiertämästä velkaantumisensa ilmaisemista. Tätähän Heinolakin yrittää tehdä, kun se omaa investointia kalliimmalla vuokrausmallilla pyrkii ratkaisemaan vanhusten hoivaan liittyviä ongelmiaan.

Jokaiselle lienee selvää, että Hopeasilta II:n rakentamiseen sijoittava laskee pääomalleen 4–6 prosentin tuoton eli perii sekä koron, pääoman vähennykset että ylläpitokustannukset kaupungilta rakennuksen vuokrassa.

Olemme toistuvasti kirjoittaneet kaupungin hurjasti kasvavasta velasta. Heinolalla oli viime vuoden lopussa velkaa 90,1 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia vuokravastuita kaupungilla oli 36,3 miljoonaa euroa. Edellä mainitun lain mukaan laskettuna kaupungin velkaantuminen oli siis 126,4 miljoonaa.

Tehtyjen päätösten mukaan kaupungin velka kasvaa vuoden 2023 loppuun mennessä 132 ja vuokravastuut 55 miljoonaan ja koko velkaantuneisuus yhteensä Suomen ennätystä hipoviin lukemiin 187 miljoonaan euroon eli 10 480 euroon asukasta kohti. Silloin kaupungin tulot eivät tule riittämään poistoihin ja lainojen lyhennyksiin.

Heinolassa on tapana syksyllä arvioida tulevien vuosien verotulot 2–3 miljoonaa liian suuriksi.

Kaupunginhallituskin on oikeutetusti faktoihin perustuen havahtunut vaatimaan kaikkien 1,5 miljoonaa suurempien investointien uudelleen tarkastelua. Se tarkoittaa esimerkiksi tehtyjen koulurakentamispäätösten avaamista. Pystyvätkö Heinolan luottamushenkilöt siihen, nähdään jo tänään 30.6. teknisen lautakunnan kokouksessa.

Heinolassa on tapana syksyllä arvioida tulevien vuosien verotulot 2–3 miljoonaa liian suuriksi. Arviota sitten pienennetään lähemmäs todellisuutta vuoden kuluessa.

Suunniteltuja investointeja varten otetaan reilusti lainaa, jota ei käytetä investointiin, koska toteutus (mm. koulurakennushankkeet) laahaa jatkuvasti myöhässä. Näin menetellen lainarahaa riittää käyttömenoihin eikä tarvitse tehdä ikäviä menojen supistuksia.

Nyt näyttää velaksi eläminen tulevan tiensä päähän. Kuntaliitto ennustaa kaupungin verotulojen romahtavan tänä vuonna 5,2 miljoonalla eurolla ja koko suunnittelukaudella 2020–23 romahdus on 15,5 miljoonaa.

Tietysti Heinola tulee saamaan hallituksen päättämän kuntien tukiohjelman mukaista elvytystä, mutta se ei riitä. Heinolan on itse tehtävä päätöksiä niistä asioista, joihin voimme vaikuttaa. Investointeja on karsittava, toteutettava palvelujen rakennemuutoksia ja solmittava menoleikkausten ”kipupaketteja”.

Niin ensi keväänä valittava seuraava valtuusto makaa, niin kuin nykyinen valtuusto petaa.

Keskustelu