Mielipide: Sote tulee, eikä meiltä kysytä, haluammeko

Kirsi Lehtimäki

Heinolalaiset ovat erittäin tyytyväisiä siihen, että omista peruspalveluista päätetään Heinolassa, ja sitä samaa haluavat kaikki täkäläiset kunnallispoliitikotkin. Miksi siis ylipäätään keskustelemme palveluiden järjestämisestä osana maakunnallista kokonaisuutta?

Siksi, että sote-juna tulee, eikä meiltä kysytä, haluammeko hypätä kyytiin. Sote vie Heinolaa maakunnallisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, haluammepa sitä tai emme.

Siihen voi mennä pari vuotta tai viisi – mutta sote tulee. Käytämmekö väliajan väistämättömään muutokseen valmistautumiseen, vai nautimmeko olostamme niin kauan, kuin aurinko paistaa? Tämä kysymys on asian ydin.

Muutostilanteessa Heinolan on turvattava asukkailleen mahdollisimman vahva maakunnallinen edunvalvonta. Se edellyttää keskusteluyhteyttä niihin, joiden kanssa tulevaisuudessa yhteistyötä teemme. On pyrittävä kaikin keinoin ja voimin ymmärtämään muutos ja vaikuttamaan siihen – heinolalaisten eduksi.

Talouden tasapainottamisen ohjausryhmän tehtävä on nostaa talousasioita esille ja haastaa päättäjät pohdintaan. Päätökset syntyvät poliittisen keskustelun tuloksena. Korona-kriisin vaikutukset kuntien talouteen ovat suuret. Siksi ohjausryhmän rooli keskustelun avaajana on tärkeä.

Aikaisemmassa maakuntauudistuksen valmistelussa Heinola pärjäsi hyvin. Edellinen sote-johtajamme Kirsi Korttila oli asiantuntija mukana maakuntaliiton valmistelussa. Hänen asiantuntijuuttaan arvostettiin.

Käytämmekö väliajan väistämättömään muutokseen valmistautumiseen, vai nautimmeko olostamme niin kauan, kuin aurinko paistaa?

Muutosjohtaja valitsi Kirsi Korttilan jäseneksi työryhmään, joka suunnitteli maakunnan sote-keskusverkkoa, vaikka emme ole osana Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän kokonaisuutta peruspalveluissa. Myös muut virkamiehet ja poliitikot olivat mukana vaikuttamassa.

Toinen kaimani Kirsi Timonen on lääkärinä maakunnallisesti arvostettu perusterveydenhuollon asiantuntija. Nyt olemme jälleen uuden tilanteen edessä.

Kun tilanteet muuttuvat, on arvioitava avoimesti ja rohkeasti tulevaisuuden vaihtoehtoja. On selvitettävä, minkälaisia muutoksia sote-uudistus tarkoittaisi heinolalaisille. Tietämättömyys jättää tilaa väärille uhkakuville.

Terveyskeskuksen palveluiden osalta en näe uhkakuvia. Myös Hykyn suunnitelmissa Heinolassa säilyy laaja toiminta.

Päijät-Hämeessä sote-historia on sekalainen. Muut kunnat ovat harjoitelleet yhteistyötä jo vuodesta 2007 alkaen.

Kun hyvinvointiyhtymän edeltäjä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (Phsotey) perustettiin (2007), Lahti ja Heinola jäivät ulkopuolelle. Keskussairaalan toiminnan lisäksi Phsotey tuotti aikanaan myös perusterveydenhuollon palvelut Nastolalle, Hartolalle, Sysmälle, Orimattilalle, Pukkilalle ja Myrskylälle (Aava).

Myös Hollola, Hämeenkoski, Padasjoki, Asikkala ja Kärkölä tuottivat palvelunsa yhteisen organisaation (Oiva) kautta. Oivassa Hollola toimi isäntäkuntana.

Tällä hetkellä Päijät-Hämeen kunnista Heinola ja Sysmä eivät ole antaneet peruspalveluiden järjestämisvastuuta hyvinvointiyhtymälle (2017). Suurin osa Päijät-Hämeen kunnista ei ole 2007 jälkeen vastannut itsenäisesti peruspalveluistaan. Heinola eroaa tässä muista alueen kunnista.

Soten muutoksissa on oltava aktiivinen toimija ja löydettävä vaikuttamisen kanavat – heinolalaisten eduksi.

Kirjoittaja on Heinolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja (sd.).

Keskustelu