Päivän vieras: Maskisuositus on järjen voitto – mutta se maksaa

Sanni Grahn-Laasonen

Huoli on taas täällä. Koronaepidemian toinen aalto on lähellä. Maailmalla tartuntojen määrä kasvaa.

On meistä suomalaisista itsestämme kiinni, millainen syksystä tulee. Kireiltä rajoitustoimilta ja yhteiskunnan täyssululta voidaan vielä välttyä, jos noudatamme varovaisuutta. Huolellisesta käsienpesusta, turvaväleistä ja etäisyyksistä huolehtimisesta on jo tullut uutta normaalia.

Uskon, että me suomalaiset voimme taipua myös kasvomaskien käyttöön ruuhkaisissa tilanteissa, kuten kauppareissuilla tai joukkoliikenteessä. Järki on viimein voittamassa, ja kansallinen suositus on tulossa.

Suomessa maskeista on käyty todella kummallinen keskustelu. Sosiaali- ja terveysministeriö kiisti pitkään maskien hyödyt, vaikka maailmalla niistä on hyviä kokemuksia ja kasvavaa tutkimusnäyttöä.

Maailman terveysjärjestö WHO antoi virallisen maskisuosituksen jo kesäkuussa.

Jos maskisuositus tulee voimaan Suomessakin tällä viikolla, kuten on ennakoitu, tulisi pikaisesti nostaa keskusteluun myös siitä ihmisille aiheutuvat kustannukset

On erikoista, että kasvomaskeihin ei sovelleta alempaa arvonlisäveroa.

Esimerkiksi Kauppalehti on laskenut, että maskeihin voi kulua nelihenkisellä perheellä halvimmillaankin 166 euroa kuukaudessa, jos suositusta noudattaa työ- ja koulumatkoilla sekä kauppareissuilla.

Maskeihin kuluva raha on monille perheille tuntuva kuluerä. Pienituloisille summa on kohtuuton, ja se voi asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan liikkumisen ja terveyden kannalta.

Koska maskien käyttöä tulisi edistää kaikissa väestöryhmissä koronaviruksen torjumiseksi, maskien saatavuuteen ja kustannuksiin tarvitaan kestäviä ratkaisuja.

Olen esittänyt eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsenenä yhtenä keinona kuluttajamaskien arvolisäveron alentamista nykyisestä 24 prosentista 10 prosenttiin, jolloin se olisi samalla tasolla kuin muut apteekissa myytävät lääkkeet ja tietyt lääkinnälliset tuotteet.

On erikoista, että kasvomaskeihin ei sovelleta alempaa arvonlisäveroa, vaikka se olisi vaikuttava keino torjua koronavirusta.

Lisäksi on panostettava edelleen testaukseen ja tartuntaketjujen jäljitykseen. Testeihin pääsemisessä on alueellisia eroja ja monin paikoin palvelut ovat ruuhkautuneet. Osissa paikoista tuloksen saamiseen voi mennä jopa viikko. Tartuntaepäilyjen lisääntymiseen on varauduttava ennalta, kun influenssakausikin lähestyy. Tulokset on saatava nopeammin.

Terveydenhuollon ammattilaisten mukaan tartunnat yleistyvät erityisesti ulkomailta palaavien turistien mukana. Suositus omaehtoisesta karanteenista on epämääräinen, eikä sitä ilmeisesti noudateta tarpeeksi hyvin. Edelleen kantautuu viestejä matkustajilta, joiden mukaan koronavalvonta Helsinki-Vantaalla on lähes olematonta.

Aiempi lentokenttäfarssi ei saa toistua, vaan hallituksen on saatava ulkomailta palaavien karanteeni toimimaan. Lisäksi on varauduttava alueellisiin rajoituksiin.

Tehokkaat ennaltaehkäisevät toimet ovat nyt ensiarvoisen tärkeitä, jotta koko yhteiskuntaamme ei tarvitse laittaa kiinni. Uudella sululla olisi massiiviset talousvaikutukset. Kriisin pitkittyessä myös sosiaaliset ongelmat, yksinäisyys ja terveydenhuollon hoitovelka kasvavat.

Vielä emme tiedä, miten syvän jäljen korona jättää. Syksyn budjettiriiheen valmistautuvan hallituksen on kannettava vastuu valtion velkaantumisesta. Se edellyttää konkreettisia päätöksiä, joilla työllisyys ja velan takaisinmaksukyky vahvistuvat. Pelkkä elvytys velkarahalla ei enää ole vaihtoehto.

Kirjoittaja on Hämeen kansanedustaja (kok)

Keskustelu