Lukijat: Eliel Saarisen arkkitehtuuritoimisto piirsi päärakennuksen Siltasaareen

Siltasaaren N. Helanderin talo, Eliel Saarisen piirros 1917. Eliel Saarinen

Timo Erkkilä

Heinolan Siltasaaren historia on ollut kiehtovan merkittävä. Harva kuitenkaan tietää, että Eliel Saarisen arkkitehtuuritoimisto suunnitteli Siltasaareen mahtavan ja hienon kaksikerroksisen tiilisen päärakennuksen vuonna 1917. Rakennuksella oli kokoa yli 800 neliömetriä.

Rakennus jäi kuitenkin toteuttamatta. Tuli sota ja sodan jälkeen kauppias Niilo Helander havaitsi, että parhaat sijoitusbisnekset olivat Helsingissä, jonne hän 1922 muutti, ja näin jäi Heinolan komein rakennus toteutumatta.

Eliel Saarisella oli Heinolaan sukusiteitä, kun hänen äitinsä isänisä, Gustaf Broms oli Heinolassa 1800-luvun alussa nimismiehenä ja vankeinhuoneen hoitajana.

Siltasaari syntyi alun perin 6 000 vuotta sitten Kymijoen murrettua korkean harjun sen kohdalta. Näin syntyi mahtava Jyrängön koski, jonka mukaan nyky-Heinolan keskusta, Jyrängön kylä sai nimensä. 1776 hallinnollisella päätöksellä Heinolan residenssi sijoitettiin Jyrängön kylään, eikä Heinolan kirkonkylään.

1823–1824 Siltaniemeen tyveen avattiin toinen uoma, pikkukoski. Tämä mahdollisti vuonna 1824 sillan rakentamisen Heinolan maalaiskunnasta Heinolan residenssiin pikkukosken ja isokosken yli. 1855 se peruskorjattiin, mutta se 1900 se paloi.

1902 rakennettiin uusi kaunis, teräskaarisilta. Betoninen maantiesilta rakennettiin 1968, jolloin teräskaarisilta purettiin.

Tämä lähes sata vuotta vanha täyshirsirakennus on Siltasaaren päärakennus.

Komea Heinolan hieno tunnuskuva, rautatiesilta, rakennettiin vuosina 1930–1932. Vuonna 1983 rakennettiin Siltasaaren yli kolmas silta, kevyenliikenteen silta.

Siltasaaressa toimi sysmäläisen P.H. Bökmanin olutpanimo vuodesta 1855 alkaen vuoteen 1860. C.L. Lemström jatkoi olutpanimon tuotantoa 1864. Myöhemmin F. Lemström ja Ulrik Lindholm perustivat sinne myös viinanpolttimon.

Tämän toiminnan loputtua pyrki Heinola ostamaan Siltasaaren 1902 huutokaupassa. Asialle lähti Niilo Helander. Hinnan noustua yli kaupungin määräämän ylärajan Niilo Helander huusi sen itselleen ja rakensi sen rannalle suuren ja Heinolan kauneimman huvilan.

Avioeron jälkeen Helander vihittiin tanskalaisen Fanny Clausenin kanssa. Helander rakennutti Fannylle kauniin saunarakennuksen 1920-luvun alussa. Tämä lähes sata vuotta vanha täyshirsirakennus on Siltasaaren päärakennus.

Presidentti Lauri Kristian Relander teki 30.6.1929 vierailun Siltasaareen Helanderin vieraaksi. Relander oli matkalla vihkimään Itä-Hämeen museota Hartolaan.

Valtiopäivämiehenä Niilo Helander teki paljon töitä rautatien eteen vuosisadan alussa, mutta kun sitä 1930-luvun lopussa alettiin rakentaa, hän olisi halunnut päätepysäkiksi Heinolan maalaiskunnan sijasta Jyrängön. Rata kuitenkin Helanderin suvun pettymykseksi rakennettiin Siltasaaren yli.

Helander loukkaantui moottoripyörän törmättyä häneen. Tämän jälkiseurauksena Niilo Helander kuoli 8.1.1930. Hänen perustamansa Helander-säätiö hallinnoi Siltasaarta tämän jälkeen. Vuonna 1937 säätiö myi Siltasaaren kihlakunnan tuomari Yrjö Fredrik Aslonille.

Kauppias Esko Leinonen, Aslonin perheen ystävä, muistelee, kuinka Siltasaarta kohtasivat jatkosotaa edeltäneet pommitukset 25.6.1941. Rautatiesilta säilyi, vaikka siihen tuli jälkiä, jotka yhä näkyvät.

16-vuotias suojeluskuntalainen sillanvalvoja Jarkko Tapper kuoli. Tapperin hautakivi on Heinolan sankarihautausmaalla. Nyt Aslonin omistama hieno huvila sai kipinän ja paloi.

Aslonin perikunta yritti saada Siltasaareen rakennusoikeuksia, mutta kaupunki ei suostunut. Lopulta Aslonin perikunta suostui luovuttamaan Siltasaaren eli Bruholmenin tilan Heinolalle vaihtokaupalla.

Raatihuoneella kokoontunut kaupunginvaltuusto hyväksyi 29.9.1980 vaihtokirjan, jolla Siltasaari tuli kaupungille ja Aslonin perikunta sai Niemelän kaupunginosasta rivitalotontin ja omakotitalotontin. Vaihtokirjan ehdoissa kaupunki sitoutui myös siihen, ettei rakenna Siltasaareen mitään.

Sitten kaupunki vuokrasi Siltasaaren Toivo Virtaselle, joka perusti Siltasaareen lohialtaan ja kalasavustamon. Myöhemmin Siltasaarta kehitti Fishing Paradise -hanke.

Vuonna 2012 aloittivat yrittäjät Päivi Niemiaho ja Matti Kantola jo uinuvan Siltasaaren rakennusten ja ulkoalueiden kunnostukset. Siltasaaressa on jo kahdeksan vuotta toiminut tasokas kesäkahvila ja -ravintola. Yrittäjät ovat kehittäneet saaresta Heinolan kesäkulttuurielämän ja -tapahtumien keskuspaikan.

Joka kesä on viime vuodet loppuunmyyty Intopiukeen kesärevyy -esitykset. Siltasaari on upeinta Heinolaa hienon Jyrängön kosken äärellä Rautatiesillan alla.

Keskustelu