Mielipide: Kuka pystyy johtamaan Heinolan riitaista kaupunkia?

Kauko Kekkonen

Afrikasta palatessamme vuonna 2010, kävimme botswanalaiseen tapaan tervehtimässä kyläpäällikköä eli kaupunginjohtajaa. Ymmärsimme, että hän oli hyvä johtaja, mutta myöhemmin hänen johtamistaan vaikeutettiin ja sairasloman siivittämänä hän jäi eläkkeelle.

Pyhäjärveltä tuli seuraava kaupunginjohtaja, hänestä on jo kerrottu runsaasti ja riittävästi.

Seuraava kaupunginjohtaja oli Mäntyharjusta. Tiedän, että hän ei halunnut valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen vuosia kestäneestä lähdetontin koulukiistasta, mutta hallituksen jäsenet ohittivat päällikön mielipiteen. Yritin hallituksen jäsenenä silloin lopettaa tätä pitkää valituksen rumbaa ja parakkielämää.

Myöhemmin Mäntyharjun mies lähti, eikä kertonut kenellekään, miksi. Suurinta melua parakkielämästä pitivät silloinkin ne, jotka olivat aiheuttaneet koulun rakentamisen viivästymisen.

Entä tänään? Nykyinen kaupunginjohtaja Jari Parkkonen teki erittäin hyvän sovintoesityksen kiistellystä Kailas-koulusta. Selvitys koski koko kouluverkkoa ja velkaantumista.

Jälleen kahdeksan kaupunginhallituksen jäsentä vastusti, voisin sanoa, että jyräsi kaupunginjohtajan, vain yksi kannatti sitä.

Heinolassa jyrätään muuallakin kuin rantapuistossa ja kaadetaan muitakin kuin keiloja.

Vastustajien menettely on synnyttänyt laajaa suuttumusta. He eivät suostuneet tutkimaan Salpaus-koulun tilojen käyttöönottoa, mutta heillä oli aikaa valittaa kaikki oikeusasteet ja viivästyttää vuosikaudet Myllyojan koulun rakentamista.

Hallinto- ja kehitysjohtaja Hanna Hurmola-Remmi on kertonut, että Heinolan velkaantuminen on hirvittävää, koska liiallinen rakentaminen johtaa siihen. Pian jää tiloja tyhjäksi syntyvyyden laskiessa voimakkaasti. Myös kaupunginjohtaja yritti vähentää velkaantumista ja tyhjiksi jäävien tilojen rakentamista, mutta heitä kumpaakaan ei kuunnella.

Kaupunginjohtaja epäilemättä tähtäsi koko kaupungin asukkaiden ja erityisesti kaikkien lasten parhaaksi, mutta kahdeksan hallituksen jäsentä tähtäävät Lusin, Kirkonkylän, Tommolan, Jyrängön ja Vierumäen koulujen lakkauttamiseen.

Kaupunginjohtajakin on ilmaissut, että näihin lakkautuksiin joudutaan, jos rakennetaan 450-paikkainen Kailas-koulu. Tästä seuraa lisäksi Heinolan osa-alueiden veto- ja pitovoiman raju heikkeneminen ja asukasluvun aleneminen, kun kouluja lopetetaan.

Vastustajat hallituksessa eivät myöskään antaneet kunnan korkeimman tahon, eli valtuuston päättää kunnanjohtajan esityksestä, jossa kyse oli ainakin kymmenen miljoonan säästöstä.

Moni ihmetteleekin, onko tällainen enää laillista. Suuri velkaantuminen johtaa vääjäämättä myös historiallisen suuriin kunnan työntekijöiden irtisanomisiin.

Kysyä voikin, onko nykyinen päällikkö jo hakenut saikkuja tai jotain muuta tehtävää, koska Heinolassa on ohijohtamista. Heinolassa jyrätään muuallakin kuin rantapuistossa ja kaadetaan muitakin kuin keiloja.

Hyvä Heinola ei tarvitse jatkossakaan huonoja päätöksiä, vaan toimintaa koko kunnan ja kaikkien asukkaiden parhaaksi.

Keskustelu