Mielipide: Metsä- ja kalataloutta ohjaavat ekologinen ja taloudellinen kestävyys

Juho Kontra

Matti Seppä otti mielipidekirjoituksessaan ( Itä-Häme 5.9.) kantaa Heinolan kaupungin metsätoimiston kustannustehokkuuteen metsäomaisuuden hoidossa sekä politiikkaan kalastuksen järjestämisessä urheilukalastusalueella Jyrängönkosken ympäristössä.

Seppä vertasi Heinolan kaupungin metsäomaisuuden nettotuottoa yksityismetsien keskimääräiseen tuottoon. Vertailussa jätettiin kuitenkin huomiotta, että Heinolan kaupungin metsistä vain osaa hoidetaan ensisijaisesti talousmetsinä.

Esimerkiksi kansallisen kaupunkipuiston alueella puuta korjataan lähinnä konservatiivisin harvennuksin ja poimintahakkuin. Tämän seurauksena kaupungin metsien metsäsuunnitelman mukaiset hakkuumäärät alittavat puuston kasvun selvästi.

Noin puolet metsissä kasvaneesta runkopuusta korjataan ja myydään. Vertailun vuoksi: yksityismetsien kasvusta hakataan Päijät-Hämeessä yli 80 prosenttia.

Metsätalouden kannattavuutta tulee arvioida sekä nettotulojen että puustopääoman kasvun summana. Puuston kasvua edesauttaa pitkäjänteinen ja laadukas metsänhoito, johon Heinolassa on panostettukin. Nettotuloihin voidaan vaikuttaa hyvin suoraviivaisesti hakkuumäärillä, kunhan aina investoidaan osa hakkuutuloista takaisin metsään metsänhoito- ja metsänparannustöiden muodossa.

Taloudellista kannattavuutta tärkeämpi asia kaupungin metsien hoidossa on virkistyskäyttäjien turvallisuus ja metsässä viihtyminen. Heinolan metsäiset ulkoilualueet kaupungissa ja sen äärellä houkuttelevat sekä luonnonläheisyyttä arvostavia uusia asukkaita että matkailijoita.

Kalastusrajoitukset eivät perustu mielivaltaan, vaan ovat kalakannan hoidon kannalta tarpeellisia.

Siksi luonnonhoito ja maisemallisten arvojen säilyttäminen vaativat erityistä huomiota metsänhoidon suunnittelussa. Metsien virkistyskäytön kehittäminen ja markkinointi tuovat kaupungin elinkeinoelämällekin monia hyötyjä.

Virkistyskalastukselle on Heinolassa hienot puitteet. Kalastuslupien myynti onkin tänä vuonna selvästi ylittämässä viime vuoden määrät.

Seppä esittää Kymenvirran kalastusalueen rajoitusten purkamista vedoten rannalta kalastamisen tehottomuuteen taimenen ja lohen pyynnissä. Väitteen tueksi ei ole näyttöä, ja erityisesti onki onkin virtapaikoilla hyvin tehokas lohikalojen pyytämisessä.

Mitä tulee Pikkukoskeen taimenen kutualueena, onnistuneesta kudusta on tutkittuakin tietoa, jota voi tiedustella Heinolan kalatalousalueelta. Kalastuksen rajoitustoimet Kymenvirran urheilukalastusalueella eivät perustu mielivaltaan, vaan ovat kalakannan hoidon kannalta tarpeellisia.

Aktiivinen vuoropuhelu sekä kaupungin metsien että kalastusalueiden käyttäjien ja niiden hoidosta vastaavan metsätoimiston välillä on ehdottoman tärkeää toiminnan kehittämiseksi. Kaikki palaute onkin hyvin tervetullutta, jotta erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet voidaan huomioida.

Kirjoittaja on Heinolan kaupungin metsätalousinsinööri.

Keskustelu