Lukijalta: Ei ole olennaista, minne juna menee, vaan mistä se lähtee

Pekka Reiman

Lahti saavutti kunniakkaan kakkostilan kisassa tulevassa itäisen junaliikenteen kehittämisessä. Uudenmaan liiton sana on ilmeisesti painanut paljon tässä asiassa.

Liiton heikkous on kuitenkin yksi silmäpuolisuus, joka näkee vain matkustajat Uudenmaan alueen sisäpuolella. Valtakunnallinen rahakysymys, kun kuvetta joutuu kaivamaan, ei kiinnosta. Aina löytyy vedätettäviä kuntia, joille täkyt kelpaavat.

Rahtiliikenteen näkökulma on unohtunut, mikä on Suomen kannalta merkityksellisempi näkökulma.

Uudenmaan liitto vaati Peter Vesterbackan Tallinna-tunnelia kulkemaan Helsingin rautatieaseman kautta.

Tämä on helsinkiläisen kaljaturistin kannalta optimaalinen asia, mutta tunnelihan maksetaan rahtiliikenteellä: miljoonat rahtitonnit sisältävät kaikenlaista, mm. kemikaaleja.

Peter Vesterbacka ei suin surminkaan halua Helsingin keskustaan riskiä uudesta Mäntyharjun tyyppisistä kemikaalionnettomuudesta. Siispä unohdetaan Tallinnan tunneli.

Porvoolaiset pääsevät tulevaisuudessa hoitamaan työmatkansa junalla.

Uudenmaan rajojen sisäpuolella henkilöliikenne tulee olemaan joustavaa: porvoolaiset pääsevät tulevaisuudessa hoitamaan työmatkansa junalla.

Ei kelpaa olemassa oleva moottoritieinfra ja tulevaisuuden sähköbussit, jotka ovat omiaan juuri tämän mittaiselle matkalle. Lisää on saatava, vaikka naapurimaakunnan kustannuksella: kaukojunien matka-aikojahan ei olisi saatu kilpailukykyiseksi ilman Kotkan pysähdyksen poistamista aikataulusta.

Jos katsoo itäratakilpailua sidosryhmäanalyysin kannalta, Lahden varsinainen kuolemansynti oli ajaa matka-ajan lyhentämistä Heinolan kautta Mikkeliin ja Itä-Suomen maakuntakeskuksiin.

Käytännössähän tämä tarkoittaa, että Kouvola menettäisi Savon radan liikenteen. Siinä meni Lahdelta Kouvolan tuki.

Olennaista ei ole, minne juna menee, vaan mistä se lähtee!

Hieman monimutkaisempi asia on se, mitä kaukojunien määrän väheneminen välillä Lahti–Kouvola tarkoittaa rahtiliikenteelle: välille mahtuisi silloin rahtijuna poikineen enemmän hoitamaan vientikuljetuksia ja tuomaan alueille elinvoimaa teollisen toiminnan kautta.

No, tämähän saavutetaan myös Porvoon ratkaisulla, mutta hieman eri kustannuksin.

Mitä henkilöliikenteen matka-aikalaskelmiin tulee, ne perustuvat Luumäki–Lappeenranta ja Imatra–Joensuu välin muuttamiseen kaksiraiteiseksi.

Nämä ratatyömaat eivät ole Porvoon reitin kilpailukykytekijä. Ne lyhentävät matka-aikaa täsmälleen yhtä paljon myös Lahden reitillä.

Lahden rata on valmis, Porvoon rata umpimetsää. On ilmeisesti päätetty, että rataan rakennetaan mutka umpimetsään, pakkolunastuksineen ja luontovaikutuksineen. Koko valtakunnan etu ja olemassa olevan rataverkoston tehokas hyväksikäyttö ilman luontovaikutuksia ei kiinnosta.

Välin Pieksämäki–Savonlinna rakentamiseen on takavuosina sijoitettu 40 miljoonaa euroa. Tämä investointi makaa käyttämättömänä, koska Savonlinnaan jätettiin vain lyhyt silta rakentamatta.

Rata kasvaa vesaikkoa.

Jos tämä silta rakennetaan, saadaan Lahdesta vaihtoehtoinen reitti myös Joensuuhun (mikä lisää huikeasti rataverkon kapasiteettia kansallisella tasolla).

Näin syntyy Äänekosken biotuotelaitokselle mahdollisuus laajentaa raaka-ainepohjaansa: silloinhan junalla voi tuoda venäläistä haketta Äänekoskelle Parikkalan rajanylityspaikan kautta, joka avautuu hallitusohjelman mukaan vuonna 2024.

Tämä poistaa Vihreiden esittämän suurimman kritiikin Äänekosken biotuotetehdasta vastaan, eli metsän riittävyyden: kun Suomen hakkuut eivät enää ole kestävällä pohjalla, haetaan haketta Venäjältä.

Tietenkin se vaatii että rahat pannaan johonkin muuhun kuin ratamutkan rakentamiseen neitseelliseen ympäristöön.

Itärata-asiassa päätöksenteon karsina on aika pieni, vain investointiraha Uudenmaan ulkopuolelta kiinnostaa. Kotkan mutkan rahoittajakuntien eduksi saattaa jäädä notkea niska: niska vertyy, kun seuraa ohikulkevia junia.

Olisi hyvä, jos liikenneministeri käyttäisi takavuosina osoittamaansa hyvää journalistin kykyä katsoa asioiden taakse. Tämä saattaisi olla ministerinkin pestissä leipähammas.

Keskustelu