Mielipide: Ensihoidon päätöksiä viedään eteenpäin puutteellisin perustein – Tarvitaan vaihtoehtojen puolueetonta vertailua ja talouden riippumatonta tarkastelua

Päijät-Hämeessä ensihoitoa tuottavat tällä hetkellä hyvinvointiyhtymä , pelastuslaitos ja Lahden Ensihoitopalvelu. Me kaikki teemme samaa työtä, samoilla hoitovälineillä ja koulutuksilla suurella sydämellä potilaan parhaaksi.

Onkin todella ikävää huomata, että hyvinvointiyhtymän viranhaltijat asettavat ensihoitajia työnantajan mukaan paremmuusjärjestykseen ja luovat näin tarpeetonta vastakkainasettelua ammattilaisten välille. Viranhaltijoiden suulla on sanottu, että ”teillä ei ole riittävää ammattitaitoa hoitaa potilaita tai tehtäviä" ja että "ainoastaan tiettyjen työnantajien palveluksessa olevat ensihoitajat tekevät työtä potilaan parhaaksi ja vain toiset ovat yhteistyökykyisiä”.

Tämä vastakkainasettelu on korostunut kuluvan syksyn aikana. Henkilöstö toimii yhteen hiileen puhaltaen riippumatta kunkin palkan maksajasta. Teemme myös keikkatöitä toistemme yksiköissä ja tunnemme työkaverimme koko maakunnassa. Haasteet ensihoidossa eivät ole työntekijätasolla, eivätkä itse potilastyössä.

Lahden Ensihoitopalvelu ja pelastuslaitos tekevät työtä poikkeusluvalla 24 tunnin työvuoroissa, hyvinvointiyhtymä 12 tunnin vuoroissa. 24h-järjestelmä on työntekijöiden keskuudessa pidetty, ja osa on valinnut työnantajansa työaikajärjestelmän ja hyvän työilmapiirin vuoksi. 24 tunnin työvuorot lisäävät työhyvinvointia ja ovat myös edullinen tapa tuottaa ensihoitoa. Vaikka vuorot ovat välillä raskaita, on vastapainona runsaasti vapaa-aikaa ja palautuminen onnistuu hyvin.

Pelastuslaitos sekä Lahden ensihoitopalvelu ovat profiloituneet vuosikymmeniä erinomaisen työhyvinvoinnin työpaikoiksi. Tämä heijastelee hyvin toimivaa ja älykästä henkilöstöjohtamista sekä mahdollisuuksia vaikuttaa omiin vuoroihin ja kouluttautumiseen yksilötasolla. Hyvinvointityhtymän työhyvinvoinnissa sekä johtamisessa on ollut haasteita jo pidempään, eikä haasteisiin valitettavasti ole pystytty reagoimaan riittävästi. Tämä on ollut yksi merkittävä syy siihen, että osa ensihoitajista on hakeutunut muualle töihin.

Suurta ihmetystä aiheuttaa myös päätöksentekojärjestys. Päijät-Hämeessä ensihoidon järjestämispäätöksiä on tehty jo usean vuoden ajan organisaation ehdoilla. Toimintaa tulisi kehittää asiakaslähtöisesti palvelun saatavuus edellä kustannukset huomioiden.

Mihin tämä raha on ohjautunut, koska samanaikaisesti yksiköiden määrää on vähennetty?

Lisäksi asioita on viety eteenpäin virkamiespäätöksillä jättäen kuntien luottamushenkilöorganisaatiot sivuun. Hyvinvointiyhtymä koostuu omistajakunnista, ja kukin jäsenkunta on valinnut edustajansa yhtymän toimielimiin, yhtymähallitukseen ja -kokoukseen. Yhtymän virkamiehet valmistelevat hallitukselle asioita virkavastuulla ja hallitus tekee esitykset näistä yhtymäkokoukselle, jolla on ylin päätösvalta ja jossa kuntien ääni kuuluu.

Virkamiesten tulee olla työrukkanen, jolle luottamushenkilöt antavat ohjausta. Hyvän valmistelutavan mukaisesti valmistelun tulee olla riippumatonta ja läpinäkyvää sekä taloudellisesti vastuullista.

Haasteita tuottaa myös se, että ensihoidon tilaajana, yhtenä tuottajana sekä valvojana toimii sama taho eli hyvinvointiyhtymä. Voiko toiminta ja sen tarkastelu olla silloin riippumatonta ja läpinäkyvää?

Yhtymän toiminnan käynnistymisestä 2013 tähän päivään ovat kustannukset lähes kolminkertaistuneet. Kustannuksia pystytään hillitsemään yksikertaisesti: lisäämällä kilpailua. Päijät-Häme kuuluu HUS-erityisvastuualueeseen, jossa ensihoidon tuottamisen pääpaino on monituottajamallissa, mikä lisää kustannustehokkuutta ja saatavuutta.

Päijät-Hämeessä ensihoidon kustannukset 2019 olivat 70 euroa asukasta kohti, kun koko maan keskiarvo oli 44 euroa per asukas. Kuntaliiton (2020) aineiston perusteella voidaan arvioida ensihoidon asukaskohtaisten kustannuksien nousevan 2020 jo 83 euroon ja budjetin ylittyvän 2,7 miljoonalla.

Asioita on viety eteenpäin virkamiespäätöksillä jättäen kuntien luottamushenkilöorganisaatiot sivuun.

Mihin tämä raha on ohjautunut, koska samanaikaisesti yksiköiden määrää on vähennetty? Ostopalvelun hinta on voitu ennakoida.

On osoitettavissa, että pelastuslaitos ja kilpailutettu yksityinen toimija ovat kiistattomasti edullisimmat. Maakunnissa, joissa on useita tuottajia, kustannukset ovat keskimäärin alhaisemmat. Monopolissa ei muodostu kilpailua ja syntyy helposti menoautomaatti, jossa verovarat valuvat ”avoimeen piikkiin”. Tämä ei ole eduksi kuntalaisille, koska palvelun laatu, saatavuus ja yhdenvertaisuus kärsivät.

Haluamme vedota virkamiehiin läpinäkyvän valmistelutyön, sekä rakentavan yhteistyön hengessä. Toivomme, että asioista virallisesti päättävät tahot vertailevat eri vaihtoehtoja puolueettomasti, sekä muodostavat rohkeasti päätöksiä talouden riippumaton tarkastelu edellä eri yhteistyötahoja kuunnellen. Asioilla on aina enemmän kuin vain yksi puoli.

Miina Harmaala ensihoitaja, Asikkalan kunnanvaltuutettu ja hyvinvointilautakunnan pj. sekä suuri joukko Lahden ensihoitopalvelun, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen sekä PHHYKY:n ensihoitajia

Haasteet ensihoidossa eivät ole työntekijätasolla, eivätkä itse potilastyössä.

Keskustelu