Mielipide: Velkaantuminen ei ole vaarallista, jos pystyy maksamaan velkansa takaisin – Heinola ei pysty

Aimo Bonden, Esa Kosonen, Mauno Kuusela, Ritva-Maija Kuuskoski, Harri Okkonen, Erkki Paukkonen29Heinolan puolesta

Kaupunginjohtaja Jari Parkkonen pohdiskeli jokin aika takaperin, että Heinolalla olisi varaa investoida viisi miljoonaa euroa vuodessa. Valtuustokaudessa investointien määrä olisi siis yhteensä 20 miljoonaa euroa. Arvio perustuu siihen, että niin sanotusta energiarahastosta pystytään pääomaa vähentämättä kotiuttamaan rahaston tuottoja vuosittain tuo sama viisi miljoonaa.

Kaupunginjohtajan viisas ajatus ei kuitenkaan ole toteutunut. Päättyvällä valtuustokaudella Heinola on investoinut velkarahalla yhteensä 93 miljoonaa euroa. Vuosien 2021–24 taloussuunnitelma sisältää velkainvestointeja yhteensä 67 miljoonalla eurolla. Eduskunnan tammikuussa 2019 hyväksymän lain mukaan summaan pitää lisätä myös muun muassa Hopeasilta kakkosesta aiheutuvat 13 miljoonan euron pitkäaikaiset vuokravastuut.

Heinolan velkaantuminen hipookin seuraavan valtuustokauden lopussa Suomen ennätystä. Viimeisimpänä tilinpäätösvuotena 2019 kaupunkikonsernin lainat ja vuokravastuut olivat yhteensä 132,9 miljoonaa euroa eli 7 112 euroa asukasta kohti.

Mikäli uusi huhtikuussa valittava valtuusto toteuttaa edeltäjänsä sille jättämät investointisuunnitelmat, tulevat lainat ja vuokravastuut vuoden 2024 lopussa olemaan 208 miljoonaa euroa eli 11 776 euroa per asukas.

Velkaantuminen ei ole vaarallista, jos pystyy maksamaan velkansa takaisin. Heinola ei pysty. Kaupungin verotulot eli kunnallisvero, yhteisö- ja kiinteistövero ovat pienentyneet viisi vuotta peräkkäin.

Lasku jatkuu myös ensi vuonna eikä kaupunginhallituksen ennustus 4,5 miljoonan euron verotulokasvusta vuoteen 2019 verrattuna toteudu. Valtion kunnille jakama koronaelvytyskin lämmittää vain hetken.

Toivottavasti valituksi tulee enemmän talouden uudistajia kuin velkavuoren taakse karkuun juoksevia.

Kaupunginhallitus antoi viime kesäkuussa lautakunnille talousarvion laadintaohjeen. Sen mukaan menoja ei saanut lisätä. Lautakunnat eivät ohjeesta piitanneet. Kaupunginhallituskin hyväksyi mutinatta omasta ohjeestaan poikkeavat lisäysesitykset ja jopa kasvatti niitä. Lopputulos oli, että toimintakulut nousevat vuoden 2019 tasosta kahdeksan miljoonaa euroa.

Myös kaupunginvaltuusto mitätöi omia päätöksiään. Se hyväksyi elokuussa 2018 yksimielisesti talouden tasapainottamisohjelman. Joulukuussa sama valtuusto päätti, että sopeuttamistoimia ei ole mahdollista sijoittaa talousarvioihin, koska ne ovat liian vaativia. Sen jälkeen koko ohjelma onkin vähin äänin haudattu.

Seuraukset näkyvät vuosien 2021–24 tulosennusteessa, joka on yhdeksän miljoonaa euroa tappiollinen, vaikka laskelmissa ei ole lainkaan otettu huomioon sote-uudistuksen vaikutuksia kaupungin talouteen.

Sote-uudistus siirtää sosiaali- ja terveystehtävät kaupungilta perustettavalle hyvinvointialueelle. Samalla se siirtää sille myös suurimman osan verorahoituksestamme. Heinolan pitäisi selvitä noin 40 miljoonalla eurolla jäljelle jäävistä kuluista ja veloista, joita pitää lyhentää yli 40 miljoonaa euroa uuden järjestelmän siirtymisvuosina 2023–24!

Huhujen mukaan ensi kevään kunnallisvaaleissa valitaan asukasluvun laskusta huolimatta edelleen 43 valtuutettua. Toivottavasti valituksi tulee enemmän talouden uudistajia kuin velkavuoren taakse karkuun juoksevia.

Keskustelu