Mielipide: Rasismi murentaa lasten ja nuorten turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen

Tiina-Maria Levamo, Michaela Moua, Esa Iivonen

Lapsen oikeuksien viikon teemana on lapsen oikeus tulevaisuuteen. Turvallisuuden kokemus on edellytyksenä lasten ja nuorten tulevaisuudenuskolle.

Turvallisuus koskettaa läpileikkaavasti kaikkia elämänalueita. Sitä luodaan lainsäädännöllä, rakenteilla, toimintatavoilla ja ohjelmilla, mutta se syntyy ennen kaikkea kunnioittavassa ja myönteisessä arjen vuorovaikutuksessa ja puheessa.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa jokaiselle lapselle oikeuden syrjimättömään kohteluun. Lapsia ei saa syrjiä esimerkiksi hänen tai hänen vanhempiensa kansallisen, etnisen tai sosiaalisen alkuperän tai ihonvärin perusteella.

Lapsilla on myös oikeus suojeluun vihapuheelta ja rasistiselta kohtelulta. Turvallisuuden tunne yhteisöissä heikkenee, mikäli tiettyjä lapsi- tai nuorisoryhmiä leimaavan puheen annetaan yleistyä.

Lasten ja nuorten turvallisuuden perustana on, että he kokevat kuuluvansa täysivaltaisina jäseninä perheeseen, kouluun, harrastusryhmään ja lähiyhteisöön. Lapsilla on myös oikeus osallistua heitä koskevaan vuoropuheluun ja omien asioidensa edistämiseen.

Rasismi on jokapäiväistä arkea monien lasten ja nuorten elämässä Suomessa. Meillä on liian vähän tietoa siitä, millaisia nämä arjen kokemukset ovat. Ymmärryksemme pienten lasten elämään liittyvästä rasismista on myös heikkoa.

Jopa kolmasosa vastaajista oli kokenut rasismia jo ennen kouluikää varhaiskasvatuksessa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu julkaisi keväällä 2020 selvityksen afrikkalaistaustaisten kokemasta syrjinnästä. Siitä ilmenee, että rasismikokemukset alkavat jo nuorena: jopa kolmasosa vastaajista oli kokenut rasismia jo ennen kouluikää varhaiskasvatuksessa.

Rasismikokemusten kasautuvuus voi alkaa jo aikaisin vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Vähemmistöstressi on vähemmistöstatuksen aiheuttamaa psykologista ja fysiologista kuormitusta, joka aiheutuu rasismikokemuksista ja pelosta.

Jotta rasismia voidaan purkaa, on tuotava näkyväksi rakenteissa olevat syrjinnän muodot. Esimerkiksi suomi toisena kielenä (S2) -aineeseen ohjataan suomea äidinkielenään tai äidinkielen tasoisesti puhuvia, valkonormatiivisuudesta poikkeavia lapsia sillä oletuksella, että he tarvitsevat tukea.

Uskoa kaikkien mahdollisuuksiin luodaan sillä, että lapset näkevät oman näköisiään ihmisiä eri rooleissa yhteisöissään. Eri etnisistä taustoista tulevien lasten ja nuorten kuuluisi tulla esille paremmin lasten- ja nuortenohjelmissa ja -kulttuurissa, oppikirjoissa ja paneeleissa, kehittämistyössä ja mediahaastatteluissa.

Rasismi ja syrjintä on moninaista solvauksista ulossulkemiseen. Se viestii kokijalle, että hänessä on jotakin vääränlaista ja poikkeavaa, vaikka korjattavaa on yhteiskunnassa.

Rasismi ja syrjintä on moninaista solvauksista ulossulkemiseen.

Me kaikki kannamme vastuuta rasistisista asenteista ja teoista. Jokainen puuttuminen vahvistaa lasten ja nuorten turvallisuuden kokemusta, lisää luottamusta ja vaikuttaa myönteisesti tulevaisuuden näkymiin Suomessa.

Levamo on Pelastakaa Lapset ry:n erityisasiantuntija, Moua oikeusministeriön hankepäällikkö ja yhdenvertaisuusasiantuntija ja Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija.

Uskoa kaikkien mahdollisuuksiin luodaan sillä, että lapset näkevät oman näköisiään ihmisiä eri rooleissa yhteisöissään.

Keskustelu