Lukijat: Ole omanlaisesi hyvä, viisas ihminen

Aada Kettunen ja Aino Ahonen

Millainen on hyvä, viisas ihminen? Millä tavalla sinä määrittelet sen? Tässä on meidän määritelmämme.

Oma ajattelu ja omat arvot: Omaan ajatteluusi voivat vaikuttaa monet eri tekijät, kuten perheesi tai vaikka asiat, joita pidät tärkeänä eli omat arvot. On tärkeää muistaa pitää omista arvoistansa kiinni, mutta myös osata kunnioittaa ja arvostaa toistenkin ihmisten arvoja, vaikka ne poikkeaisivat omistasi. Omat arvosi voivat myös muuttua ajan myötä tai esimerkiksi uusien näkökulmien avulla.

Pitää osata myös yhdistellä omia sekä muiden ajatuksia ja mielipiteitä. Aina ei voi mennä vain oman ajattelutavan mukaan. Kannattaa osata myös kertoa, miksi olet jotain mieltä asiasta. Jos et tiedä, miksi olet sitä mieltä, niin mielipiteelläsi ei ole kauheasti painoarvoa. Jos pystyt perustelemaan mielipiteesi, se auttaa myös ymmärtämään, miksi olet sitä mieltä.

Tunteet ja järjenkäyttö: Aloitetaan siitä, että kaikki päätöksesi perustuvat tunteisiisi ja ajatuksiisi. Se onkin vaikea kysymys: Toimitaanko enemmän tunteella vai järjellä?

Viisas ihminen yrittää pitää järjen ja tunteet tasapainossa. Joskus kuitenkin tunteet voivat olla niin vahvoja, että niitä ei meinaa pystyä hallitsemaan. Esimerkki: Ostanko kaupasta kalliin paidan vai säästänkö rahaa muuhun oikeasti tarpeelliseen?

On hyvä, että tunnistaa itse, millainen olo on, silloin pystyy hallitsemaan omia tunteitaan jo paremmin. Tunteiden mukaan meneminen voi tuntua paremmalta ratkaisulta kuin järjellä ajatteleminen. Kannattaa kuitenkin miettiä aluksi seurauksia ja mihin päätöksesi toimia voi johtaa.

Välillä täytyy myös osata pyytää ja antaa anteeksi. Se on tärkeä taito elämässä, jonka hyvä, viisas ihminen osaa.

Jos menet vain järjellä, et välttämättä tiedä, haluatko jotain asiaa oikeasti. Järjen käytön kanssa kannattaa olla myös tarkkana, vaikka yleensä järjellä ajatteleminen on hyvä toimintatapa. Paras tapa on kuitenkin mennä järjellä ajatellen ja tunteita kuunnellen.

Mukavuusalue: Kaikilla ihmisillä on oma mukavuus – ja epämukavuus alue. Mukavuusalueella on kiva olla, ja siellä kaikki tuntuu mukavammalta, mutta välillä kannattaa poiketa myös epämukavuusalueella. Ei kannata kuitenkaan ottaa liian isoja harppauksia epämukavuusalueelle, vaan aloittaa pienin askelin laajentamaan mukavuusalueen rajaa.

Vaikka mukavuusalueelta poistuminen voi tuntua aluksi epämukavalta, sitä kannattaa silti kokeilla. Sen avulla voit yllättyä ja löytää uusia kivoja juttuja. Eihän ruusukaan ole ruusu ilman sen pistäviä piikkejä.

Vaikuttaminen: Jos haluat vaikuttaa, miten voit toimia oikein? Oletko odottaja, valittaja, haahuilija vai toimija? Hyvä, viisas ihminen osaa valita oikein.

Odottaja vain odottaa niin kauan, että joku muu saa homman hoidettua. Valittaja taas vain valittaa, mutta ei aio tehdä itse asialle mitään. Haahuilija vain häiritsee muita turhanpäiväisillä jutuilla omaksi huvikseen.

Aina ei pysty käyttäytymään, niin kuin tämä meidän määrittelemämme hyvä, viisas ihminen, ja sekin on ok.

Toimija toimii oikein ja hänellä on halu vaikuttaa ja tehdä asiat oikein. Hän ei jää odottamaan tai valittamaan, eikä ainakaan haahuilemaan. Hän haluaa vaikuttaa asioihin ja tehdä niistä parempia.

Näitä kaikki ryhmiä yhdistää se että, he huomaavat epäkohdat omalla tavallaan, mutta kuka heistä toimii oikein?

Tunnetko sinä ketään sitkuja tai mutkuja tai tiedätkö, mitä ne tarkoittavat? He ovat henkilötyyppejä, jotka lykkäävät asioita koko ajan eteenpäin.

Sitkut-lyhenne tulee sanasta ”sitten kun” ja mutkut sanasta ”mutta kun”. Heidän molempien pitäisi tehdä jokin tärkeä asia. Mutkut keksivät koko ajan tekosyitä, miksi he eivät voisi hoitaa asiaa, esimerkiksi: mutta kun minua väsyttää tai mutta kun en halua. Sitkut keksivät lisää tekemistä, ettei heidän tarvitsisi tehdä juuri tätä kyseistä asiaa, jota he välttelevät. Esimerkiksi: sitten kun olen syönyt tai sitten kun olen valmis.

He siis yksinkertaisesti vain yrittävät pitkittää epämieluisten asioiden hoitamista. Sitkuille ja mutkuille meillä olisi yksi ohje: Älkää lykätkö asioita koko ajan eteenpäin, vaan eläkää hetkessä. Hoitakaa velvollisuutenne kunnolla ja reippaasti.

Tunnetaidot: Tunnetaidot ovat tärkeimpiä taitoja elämässä, niitä tarvitaan käytännössä koko ajan. On hyvä, jos ihminen pystyy olemaan suvaitsevainen, eli hän osaa hyväksyä erilaiset ihmiset. Hän osaa toimia tilanteissa kuin tilanteissa oikealla tavalla.

Hyvä, viisas ihminen pystyy asettumaan myös toisten asemaan ja toimimaan eri ihmisten kanssa. Hän osaa nauttia elämästään ja pystyy jättämään hetkeksi elämästään ajatukset narikkaan. Hän osaa tunnistaa myös faktan ja fiktion toisistaan. Välillä täytyy myös osata pyytää anteeksi ja antaa anteeksi. Se on tärkeä taito elämässä, jonka hyvä, viisas ihminen osaa.

Luonne: Hyvä, viisas ihminen uskaltaa olla tietyissä tilanteissa sopivan rohkea. Tarpeen tullen hän osaa rauhoittua arjen keskelläkin. Hän osaa huolehtia itsestään ja läheisistään. Hän on tarpeeksi läheinen ja hän arvostaa ja kunnioittaa oman perheensä huolenpitoa.

Jos joku kaipaa esimerkiksi arvostusta, anna hänelle sitä. Jos joku kaipaa lohdutusta, lohduta häntä. Hän osaa olla tilanteen tarpeen vihainen, pettynyt ja surullinen. Hän osaa ottaa vastaan kritiikkiä ja antaa tarpeen tullen rakentavaa palautetta muille.

Loppujen lopuksi haluaisimme vielä selventää, että on ihan todellakin ok tuntea surua, vihaa tai ihan mitä vain muutakin. Aina ei pysty käyttäytymään, niin kuin tämä meidän määrittelemämme hyvä, viisas ihminen, ja sekin on ok.

Tärkeintä on vain olla ihana oma itsensä ja tehdä oma parhaasi, ole omanlaisesi hyvä, viisas ihminen.

Kirjoittajat ovat Heinolan Kirkonkylän koulun 6A-luokan oppilaita.

Kommentoi