Mielipide: Voiton paraatin päivä ei sovi Vierumäen vainajienhautajaispäiväksi – Mikä päivä tahansa välillä 20.4.–25.5. on parempi

Tapani Ripatti

Heinolan Uutisissa oli 18.2.2021 Jari Niemen artikkeli Vierumäen vainajat kirkkomaahan.

Marsalkka Mannerheim määräsi päivän. Heinolan hiippakunnan piispa siunasi ajankohdan. Versowood maksaa kulut ja Heinolan kaupunki sekä seurakunta huudahtavat: ”Amen, tehtävä suoritettu!”

Noilla askelmerkeillä Vierumäellä vuonna 1918 kaatuneet ja teloitetut miehet ja naiset saatetaan haudan lepoon. 16.5. on piispa Seppo Häkkisen mukaan ”paras mahdollinen päivä hautaamiselle”, koska se on ”Kaatuneiden Muistopäivä”.

Sitä vietetään marsalkka Mannerheimin keväällä 1940 antaman päiväkäskyn johdosta saatesanoin ”…päättyneessä sodassa (Talvisota) kaatuneiden sankarivainajien sekä kaikkien vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä".

Mannerheimiä on kiitelty tuosta päiväkäskystä, koska hän ”pyrki korostamaan sillä kansallista yhtenäisyyttä.” Tuolla kolikolla on kuitenkin kääntöpuoli. Kansa ei ollut yhtenäinen. Todellisuudessa Mannerheimille tärkein oli hän itse! Ainut, mitä Mannerheim vuonna 1940 yhdisti, oli Suomi ja Saksa.

Kehuessaan tuota päivämäärää, piispa Häkkinen ei kerro 16.5. päivän ongelmallisuudesta. Tuona päivänä vuonna 1918 oli suuri voitonparaati. Ylipäällikkö Mannerheim ratsasti valkoisen armeijansa keralla Helsinkiin. Samaan aikaan Hennalan kuolemanleirillä virui lukuisia Heinolankin miehiä ja naisia.

Ylipäällikkö Mannerheim ratsasti valkoisen armeijansa keralla Helsinkiin. Samaan aikaan Hennalan kuolemanleirillä virui lukuisia Heinolankin miehiä ja naisia.

Voiton paraatin ja kaatuneiden muistopäivän sijoittaminen samalle päivämäärälle oli Mannerheimiltä tietoinen valinta. Muisteli kansa sodissa kuolleita rakkaitaan tai juhli valkoisten voittoa, keskiössä oli Mannerheim. Nyt piispa esittää, että yhdistetty voitonpäivä ja kaatuneiden muistopäivä on paras päivä haudata Vierumäellä taisteluissa kaatuneet ja joukkohaudan reunalle teloitetut.

Jari Niemen mukaan Seppo-piispa oli jo vuonna 2016 pappina ollessaan todennut rohkeasti: ”Vainajat pitää siirtää pois teollisuusalueen keskeltä. Kenenkään vainajan ei pidä levätä paikassa, joka ei kunnioita ihmisarvoa.” Vaatiko hän, että Versowoodille ei pidä antaa tuumaakaan maata hauta-alueen läheltä? Kiivailiko hän vuonna 2018, kun aluehallintovirasto myönsi Versowoodille kajoamispäätöksen?

Lehtiartikkelissa piispa Häkkinen painottaa, että nyt vainajien lukumäärä on oikein laskettu. Se ei ole oleellista, vaan se, miksi he kuolivat. Hän vaikenee täysin vainajien ihmisoikeuksista, oikeudesta nimeen hautakivessä!

Jari Niemi kirjoittaa: ”Toisin kuin jotkut tahot ovat julkisuudessa väittäneet, hauta-aluetta ei ole koskaan siunattu hautausmaaksi”. Hän viitannee kirjoitukseeni 29.12.2020: ”…kirkkoherra Simo-Pekka Rantala siunasi punaisten muistoalueen hautoineen. Siitä tuli siis yhtä pyhä kuin muistakin hautausmaista ja sankarihaudoista.”

Kirkkoherra Rantala evp. soitti minulle artikkelin jälkeen tarkentaen, että hän siunasi maan, ei vainajia, ja että maasta ei tullut siunauksen seurauksena hautausmaata. Hän ei pahoitellut kirkon toimintaa, kun aluetta ei siunattu hautausmaaksi vuonna 1949, jolloin paikalle pystytettiin muistokivi?

Minä kirjoitin maallisen tunteeni: maan siunaamisen myötä alueesta tuli yhtä pyhä kuin hautausmaasta – ei hautausmaa.

Jari Niemi jatkaa: ”Vierumäen vainajat haudataan siunattuun kirkkomaahan”. Tutkimukset kertovat, miten evankelis-luterilainen kirkko suhtautui vuonna 1918 punaisiin, olivatpa he eläviä tai kuolleita. Olisiko kirkon syytä anoa Heinolassa anteeksiantoa Vierumäen vainajilta?

Heinolan kaupungin tekninen johtaja Harri Kuivalainen korostaa, että: ”Muita yksittäisiä päivämääriä kuin 16.5. ei ole tullut esiin!"

Nyt tulee: Mikä päivä tahansa 20.4.–25.5. välillä. Tuolloin käytiin Vierumäen kiivaimmat taistelut. 25.5. teloitettiin Suomen sotasurmien mukaan Adele Lehtonen. Aarne Lehtinen kertoi minulle nähneensä, kun Adele, jota hän kutsui Rajamäen Atelliksi, ammuttiin avoimen joukkohaudan reunalla.

Kaikki nuo päivät ovat parempia kuin 16.5. Jälkimmäisenä päivänä Mannerheim ratsasti Helsingissä, edellisinä kuolema kulki Vierumäellä.

Rauhaa, rakkautta ja yhteyttä Pyhään!

Kommentoi