Ehdokkaalta: Niukasti eläviä afrikkalaisia ei voi syyttää maapallon tuhoamisesta

Susanna Simpanen Kuntavaaliehdokas (vas.) Heinola

Haluan vastata Miina Kuusimo-Rinteelle (4.3).

Kirjoittaja esitti ilmastonmuutoksen ratkaisuksi väestönkasvun rajoittamista, köyhissä kehitysmaissa oletan, ja eläinten jalostamista entistä tehokkaammiksi.

Väestönkasvua syyttämällä saadaan kätevästi vieritettyä vastuu niiden niskoille jotka eivät koskaan ole päästöjä juuri aiheuttaneetkaan, samalla kun me länsimaalaiset voimme jatkaa bensa-autoilla huristelua ja lihalla ja juustolla mässäilyä.

Lehmän maitotuotos on lähes tuplaantunut 40 vuodessa. Jokainen järkevä ihminen tajuaa, että se ei voi olla eläimelle hyväksi. Myös emon ja vasikan erotus on stressaava kokemus.

Hauskaa onkin, että meitä kaupunkilaisia eläinoikeus-ihmisiä syytetään luonnosta vieraantuneiksi, vaikka monelle maitoa litkivälle aikuiselle tulee täytenä yllätyksenä, että tuottaakseen maitoa lehmän täytyy poikia kerran vuodessa, jonka jälkeen vasikka viedään siltä pois.

Tätä ei kouluja kiertänyt pirtsakka Maito-tyttö meille lapsille kertonut, ja unohtuipa se kirjoittajaltakin mainita. Jalostuksen sijaan pitäisi miettiä kuinka emon ja vasikan yhteiselo voitaisiin mahdollistaa, koska kritiikki ei ainakaan tule vähenemään.

Tätä ei pirtsakka Maito-tyttö meille lapsille kertonut.

Viljelypuolen puutarhurin koulutuksen saaneena tiedän että viljelykasveja uhkaavat erilaiset taudit ja tuholaiset.

Kasvisruoka ei tarkoita vain salaattia ja kukkakaalia, vaan käytännössä liha vaihdetaan kasviproteiiniin, eli niihin samoihin kasveihin, joita nyt syötetään tuotantoeläimille.

Suomessa yli puolet viljastakin syötetään eläimille. Jos kerran niille pystytään tuholaisista huolimatta kasvattamaan ravintoa, niin miksei sitten ihmiselle?

Eläimen kehoon kertyy vain noin 10–20 prosenttia sen syömästä energiasta. Jos ihmiset söisivät kasvit suoraan, peltoalaa tarvittaisiin vähemmän. Ylimääräiset pellot voitaisiin uudelleen metsittää, eikö se olisi monimuotoisuutta parhaimmillaan?

Kirjoittajalla on pihattonavetta, jossa eläimet saavat kulkea vapaasti. Lain mukaan näitä eläimiä ei kuitenkaan tarvitse päästää koskaan ulos.

Mikäli lehmät eivät pääse laitumelle, hän ei sitä suoraan kertonut, niillä ei ole osaa uhanalaisten perinneympäristöjen hoidossa, jotka juuri tehokarjankasvatuksen takia ovat kadonneet.

Nykyajan laitumethan ovat tehokkuuden nimissä lähinnä lannoitettuja, lajistoltaan köyhiä nurmipeltoja, joilla ei ole mitään tekemistä perinteisten runsaasti erilaisia kasvi- ja hyönteislajeja sisältävien ketojen ja niittyjen kanssa.

Elintaso on toki Suomessa ja muualla länsimaissa noussut, sen takiahan tässä ongelmissa ollaankin. Mitä se korkea elintaso sitten ihmisille käytännössä tarkoittaa?

Korkeaa verenpainetta ja kolesterolia sekä muita elintasosairauksia, jotka ovat seurausta mm. liiallisesta lihasta ja maidosta. Suomessa säästettäisiin rutkasti terveydenhoidossa jos ihmiset siirtyisivät kasvispainotteiseen ruokavalioon ja säästyneet resurssit voitaisiin käyttää esimerkiksi vanhuspalveluihin.

Järkevin vaihtoehto olisi, että karjaa olisi vain vähän, se olisi maatiaisrotuista ja pääsisi laiduntamaan luonnonlaitumille. Liha olisi kallista, mutta eihän tarjousjauheliha olekaan mikään ihmisoikeus, kuten eräs heinolalainen muusikko on kerran todennut.

Maalaisjärki- kanavan lisäksi voi katsoa Yleltä Kaikki irti eläimestä-sarjan, joka kertoo suomalaisen kotieläintuotannon muutoksesta vuosikymmenten aikana.

Kommentoi