Mielipide: Hyväkään perustelu ei näemmä takaa tuloksia

Seppo Ruuskanen

Kiitän elinvoimajohtaja Heikki Mäkilää 5.3.21 Itä-Hämeessä olleesta kirjoituksesta, jossa hän vastaa kysymyksiini koskien elinvoimatoimen hankkeita. Vastaus tosin keskittyy niin vahvasti käsittelemään seikkoja, joilla hankkeita on aikanaan perusteltu, että kirjoitus ennemminkin herättää uusia kysymyksiä kuin antaa vastauksia esitettyihin.

Kirjoitusta lukiessa ensimmäisenä tuli mieleen, onko tosiaan niin, että valtuusto oli tyytyväinen saatuaan elinvoimajohtajalta tuon sisältöisen selvityksen hankkeiden tilasta helmikuun kokouksessaan. Ajatus herää, koska tuohon selvitykseen elinvoimajohtajan nyt antaman vastauksen piti perustua.

Sitten muutama muu kommentti elinvoimajohtajan vastaukseen. Tarkkaan ottaen en ole väittänyt elinvoimajohtajan sanoneen Kimolan olevan Heinolan matkailun pelastaja. Sitä tuskin kuitenkaan voi kiistää, etteivätkö elinvoimajohtajan kirjoitukset ja puheet olisi antaneet ymmärtää hankkeen tätä luokkaa olevan.

Vaikka olin ja olen edelleen sitä mieltä, että kaupunki ei tule saamaan sijoitustaan takaisin, näen kanavahankkeen perusteltuna tukemassa Heinolan matkailuelinkeinoa. Kuitenkin, kun kysymys on heinolalaisten rahoista, kiinnostaisi tietää, onko odotettavissa Kimolaan liittyviä uusia lisäkustannuksia, ja toisaalta, näyttikö kanavan liikenne siltä, että matkailijoiden määrä tulee vastaamaan odotuksia.

Vastausta näihin kysymyksiin elinvoimajohtaja ei antanut.

Aivan kuten hän toteaa, on liian aikaista arvioida, onko rantatonttien myynti kannattava investointi, ja jos on, kuinka kannattava. Lopullista totuutta tähän tuskin saadaan koskaan, koska se riippuu siitä, kuinka paljon ja minkälaisia uusia veronmaksajia tällä konstilla Heinolaan saadaan.

Tuliko voittoa vai tarvitaanko lisärahoitusta täyttämään vaje?

Sen sijaan, kun jo tiedetään tonteista saatava hinta ja se, mitä maksoi alueen tieverkon ja muun infrastruktuurin rakentaminen, olisi paikallaan kertoa tämän laskelman lopputulos. Tuliko voittoa vai tarvitaanko lisärahoitusta täyttämään vaje?

Tonttikaupan kohdalla noin yleisemmin ajatteluttaa, mitä sitten myydään, kun kaikki hyvin kaupaksi käyvä on myyty, ja erityisesti se, mitä heinolalaiset arvo-omaisuutensa myynnistä hyötyvät, kun tuotto käytetään ”syömävelkaan”. Tässä ajatus lipsahtaa väkisin myös energiarahastoon. Tämä asia tosin ei taida kuulua elinvoimatoimen toimivaltaan.

Elinvoimatoimen hankkeiden tavoitteena on kääntää Heinolan asukas- ja työpaikkojen määrät nousuun. Heikkimäki on tässä hankkeista merkityksellisin. Siksi onkin huolestuttavaa, että alueella ei näy yhtään ”savupiippua” eikä elinvoimajohtajallakaan ole sellaista kerrottavaa, mikä antaisi uskoa merkittävästi paremmasta.

Tähän päätelmään tulee, kun muistaa, että noin kaksi vuotta sitten elinvoimatoimen taholta Itä-Hämeessä Heikkimäen tilannetta kuvattiin lähes samoin sanoin kuin nyt elinvoimajohtaja kirjoituksessaan.

Näin ollen edellä olevan perusteella näyttääkin todennäköisemmältä, että alueelle ei tule lähiaikoina olemaan suurta ryntäystä, kuin siltä, että aikanaan elinvoimajohtajan tuhannen uuden työpaikan tasolle asettama rima olisi Heikkimäen myötä pikaisesti ylittymässä. Toivottavasti olen väärässä!

Kommentoi