Mielipide: Sote-uudistuksesta on turha olla huolissaan

Laura Behm opiskelija Turun yliopisto

Viitaten Mika Yli-Kaakisen ja Fuat Wafinin 25.2.2021 Itä-Häme-lehdessä julkaistuihin artikkeleihin sote-uudistuksesta:

Terveyspalvelumme ovat viime vuosina käyneet läpi suuria ratkaisuja, valtionosuusuudistuksen myötä valtion ohjausta on vähennetty järjestämisvastuun siirtyessä kunnille.

Sote-uudistus (sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus) on tällä hetkellä Marinin hallituksen käsissä, ratkaisun pitäisi syntyä kesään mennessä. Sote-uudistuksen merkitys on nimenomaan kohdentaa, parantaa alueellisten ja julkisten palveluiden asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta, laatua, kustannustehokkuutta, luoda paremmin yhteen sopivat palvelut, lisätä yhdenvertaisuutta ja varmistaa voimavarojen käyttö oikea-aikaisesti.

Käyttäessämme tulevaisuudessa sote-palveluja rahoitamme niitä verojen ja sosiaaliturvamaksujen kautta.

Uudistuksen tarvetta perustellaan väestön ikääntymisellä, väestön tarpeiden muutoksilla, maan sisäisellä muuttoliikkeellä, teknologisella kehityksellä (digitalisaatio), asiakaslähtöisyydellä, lasten, nuorten ja perheiden eriarvoisuuden lisääntymisellä.

Päijät-Hämeessä on järjestetty sosiaali- ja terveyspalvelut maakuntatasolla jo kolmen vuoden ajan. Alueellinen hyvinvointiyhtymä on tällä hetkellä valtakunnallisesti suurin sote-yhtymä, kattavissa vertailuissa yhtymän tuottavuus on maan parhaimmistoa. Päijät-Hämeessä maakunnallinen sote-yhtymä on kiistatta yhdenvertaistanut sote-palvelujen saatavuutta kaventaen terveys- ja hyvinvointi eroja alueellisen tasa-arvon ja toimintavarmuuden toteutuessa parhaiten, kun palvelujen järjestäjänä on kuntaa isompi alue.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän kokemuksen kautta tiedetään maakuntien tuntevan itse parhaiten alueelliset erityispiirteensä määritellen palveluja tehokkaimman, toimivimman, asukkaille sopivimman tuotanto- ja toimintatavan, sote-uudistuksen yksityiskohtia hiottaessa on varmistettava tuotantotapoja koskevat säädökset.

Kansallisella tasolla on käytännössä mahdotonta hahmottaa alueellisen tuotannon yksityiskohtia ja eri tapojen tarkoituksenmukaisuutta maan eri osissa.

Käytännössä sote-uudistuksessa valtakunnallisesti muodostetaan 21 hyvinvointialuetta, joille siirrettään kuntien ja kuntayhtymien vastuulla nykyiset sosiaali- ja terveydenhoidon ja pelastustoimen tehtävät.

Hyvinvointialueen ylin päättävä toimielin tulee olemaan suorilla vaaleilla valittava aluevaltuusto, demokraattisten vaalien ansiosta päätöksenteko pysyy lähellä asukkaita. Hyvinvointialueen toimintaa johdettaisiin aluevaltuuston hyväksymän hyvinvointialuestrategian mukaisesti ja aluevaltuusto päättäisi myös hyvinvointialueen organisaatio rakenteesta.

Sote-uudistuksessa siirretäänkin sosiaali- ja terveydenhoidon painopiste peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn, palveluja kehittäen ja sovittaen yhteen katkeamattomiksi palveluketjuiksi, järjestelmien täytyy olla uudistettavissa kaiken aikaa sopeuttaen ne kulloisiinkin yhteiskunnallisiin, toimintakulttuurillisiin ja teknologisiin olosuhteisiin.

Mielestäni on provosoivaa arvostella sote-uudistusta, tällä hetkellä kuitenkin kaupunkilaisia palvellaan joustavasti ja kattavasti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Coronarian erikoissairaanhoidon lääkäripalvelut ovat käytettävissä, kiireellistä hoitoa on saatavilla oikea-aikaisesti, kiireetöntä hoitoa tarjoavat työterveyshuollot, yksityissektori ja julkinen sektori, täällä on moni asia kuitenkin hyvin, meillähän on yksi Euroopan parhaimmistoa oleva erikoissairaanhoito.

Mielestäni sote-uudistuksesta ei pidä olla huolissaan.

Kommentoi