Ehdokkaalta: Heinolan parempi tulevaisuus on monen kannattimen varassa

Mikko Hallikas Matti Setälä Markus Anttila Riikka Suutari Tarja Anttonen Wassim Assaad Juha Lampinen Mika Mäentalo Ritva Paarvala Tatja Kärkkäinen Pekka Kantanen Jaana Niemi Heinolan keskustan kuntavaaliehdokkaat

Ovatko Heinolan kaupungin elinvoiman eväät riittävät tulevaisuuden haasteisiin?

Rakentuuko kaupungin talous niin kestävälle perustalle, että asukkaiden peruspalveluista kyetään huolehtimaan elämän eri vaiheissa koko kaupungissa?

Elinkeinopolitiikan, eli nykyisin ilmaisuin elinvoiman, peruspilarit ovat maanhankinta, rakentamisen edellytyksenä oleva tehokkaasti hoidettu kaavoitus, yritysten tarvitsemien tilojen löytäminen, osaavan työvoiman saaminen, koulutukseen ja asumiseen liittyvien kysymysten ratkaisut sekä niin kutsuttujen yritystoiminnan yleisten edellytysten luominen.

Merkittävä tekijänä elinvoiman kasvattamisessa on yrittäjien kokema yritysmyönteisyys kaupungin päättävissä elimissä ja viranhaltijoiden antamien palveluiden asiantuntijuus, kun erilaisten verkostojen tietoja sovelletaan kulloisessakin tilanteessa.

Avainasemassa elinvoiman lisäämisessä ovat yritysten tekemät investoinnit, joiden mahdollistajina ovat kysyntään perustuva tuotteiden ja palveluiden aikaansaaminen.

Erityisesti koulutusjärjestelmän tulee olla sellainen, että se kattaa työntekijältä vaadittavan tuotannon tai palvelun osaamista käytännössä.

Nykypäivänä edellytetään tietotekniikan hallitsemista, digitaalisten järjestelmien ja uuden teknologian osaamista.

Miten on sitten Heinolan elinvoiman laita käytännössä?

Ulkopuolisen silmin tarkasteltuna voisi päätyä johtopäätökseen, että elinvoiman vahvuustekijät olisivat levinneet kuin Jokisen eväät! Perehtyen tarkemmin tilanteeseen voi kuitenkin päätyä siihen toteamukseen, että kaupungin mahdollisuudet on otettu käyttöön joltisenkin resurssiviisaasti.

Uutta tuotannollista yritystoimintaa on syntynyt kohtuullisessa määrin. Työvoiman pendelöinti lähialueiden työpaikoille on lisääntynyt.

Nyt korona-aikana myös etätöiden tekeminen on lisääntynyt, kun muualta Suomesta kotoisin olevat vapaa-aika-asukkaat tekevät töitään mökeillään tai kaupungin osoittamassa etätyöpiste Spotissa ja nykyisin Savotassa.

Kaupallisten palveluiden kehitystä haittaa väkiluvun vähenemisestä johtuva ostovoiman väheneminen ja siirtyminen käyttämään mm. päivittäistavarapuolen kohdalla Lahden suuria kauppakeskuksia.

Tämä on tilanne erityisesti erikoiskaupan tuotteiden osalla. Kesäaikainen vapaa-aika-asukkaiden ostovoima ei riitä kattamaan kysynnässä olevaa vajausta.

Verkkokaupan kasvava osuus erikoiskaupan kohdalla tulee asettamaan tulevaisuudessa entistä suurempia haasteita paikallisille kivijalkaliikkeille.

Kaupungin strategiassa on otettu elinvoiman edellytysten luominen selkeäksi painopistealueeksi. Tämä ei tarkoita ainoastaan sitä, että kaupunki sille kuuluvan velvoitteen mukaisesti vastaa vain välttämättömien infraratkaisujen toteuttamisesta.

Kaupungin julkiset palvelut hyvinvointialueella ovat tärkeitä elinvoiman kehittämiselle.

Näitä ovat koulutus, nuorisotoimi ja vapaa-aikatoimi; sosiaali- ja terveydenhuollossa laajat sosiaalipalvelut eri-ikäisille, lasten ja lapsiperheiden palvelut, perusterveydenhuollon palvelut itse tuotettuina ja erikoissairaanhoidon palvelut ostettuina Päijät-Hämeen terveydenhuollon kuntayhtymältä.

Heinolan kaupungin rooli monipuolisen asumisen mahdollistajana on merkittävä. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhusvoittoisemmaksi tarvitaan palveluasumisen lisäämistä yhdistettynä kotiin vietäviin palveluihin.

Esimerkiksi hissien asennuttaminen jälkiasennuksina vanhoihin kerrostaloihin on parantamassa mahdollisuuksia elää pidempään kotona.

Asumisen edellytysten on koko kaupungissa oltava sellaiset, että ”kylissäkin” asuminen on mahdollista työpaikan läheisyydessä. Tämä edellyttää sitä, että tarvittavat peruspalvelut ovat saavutettavissa, kunnallistekniikan ratkaisut toimivat ja mm. nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat etätyönkin.

Miten sitten kaupungin talouden tulevat kehitysnäkymät?

Heinolan kaupunki on korkean työttömyyden kiroissa, johtuen osittain elinkeinorakenteen muutoksesta johtuvasta pitkäaikaistyöttömyydestä ja osittain nuorille soveltuvien ”eka” työpaikkojen puuttumisesta.

Velkamäärä kasvaa, väestön huoltosuhde heikkenee ikärakenteen muutoksesta johtuen ja kaupungin henkilöstöorganisaation suuruus johtaa toimintakulujen kasvuun.

Oman vaikeuskertoimensa kaupungin taloudelle tullee tuomaan sote- palveluiden järjestäminen vuoden 2023 alusta hyvinvointialuemallin mukaisena (maakuntamalli).

Tuolloin tehdään samalla kyseisten palveluiden tuottamisesta rahoitusratkaisut.

Osaavan työvoiman saamisen turvaamiseksi kaupungin tulee esimerkiksi toisen asteen koulutuksessa neuvotella Koulutuskuntayhtymä Salpauksen kanssa.

Tavoitteena on, että palvelualalle, rakentamiseen (puurakentaminen erityisesti), kunnallistekniseen rakentamiseen, ympäristötoimeen, BIO-talouden yrityksiin ja matkailu- ja ravitsemusalalle löytyy opintolinjoja nuorille ja alaa vaihtaville varttuneemmille opiskelijoille.

Samaa aktiivisuutta kaupungin tulee osoittaa amk/yliopiston suuntaan, koulutettaessa osaajia matkailun (erityisesti luontomatkailu) tehtäviin ja yrittäjiksi, lähellä tuotettavan ruuan ammattilaisiksi tai metsien moninaiskäytön osaajiksi.

Lukiolaisille tulee saada opintotarjottimelle bio- ja kiertotalouden sekä esim. metsäbiologian käytännöllisiä tietokokonaisuuksia.

Heinolan kaupungin tulee jatkossakin markkinoida yritysten sijoituspaikoiksi kaavoitettuja ja kunnallisteknisessä valmiudessa olevia yritysalueita yhdessä toimivien yritystensä kanssa.

Markkinoinnissa on hyvä hyödyntää elinvoimatoimiston laajaa kontaktiverkostoa.

Kaupungin yhteistyötä tulee edelleen lisätä ja syventää esimerkiksi Vierumäen urheiluopiston kanssa, kun ajatellaan monipuolisen liikunnan kohdetta, jossa on maakunnan mittavin majoituskapasiteetti, merkittävää ja monipuolista liikunnan, valmennuksen ja johtamisen koulutusta sekä puitteita suurien kansainvälisten tapahtumienkin järjestämiselle.

Kaupunki on osaltaan luonut yleisiä edellytyksiä matkailulle muun muassa olemalla mukana Kimolan kanavan toteuttamisessa.

Osaavia yrittäjiä ja osaavia työntekijöitä on tulevaisuudessakin oltava alueen bkt:ta kasvattamassa ja Heinolan kaupunginkin taloutta ylläpitämässä. Tällöin kaupunki kykenee tuottamaan laadukkaita peruspalveluita kansalaisille ja infraratkaisuja, jotka palvelevat suoraan tai välillisesti alueen elinvoimaa ja toimivia yrityksiä.

Kommentoi