Mielipide: Eläkeläiset ovat Heinolalle mahdollisuus

Aimo Bonden, Esa Kosonen, Mauno Kuusela, Ritva-Maija Kuuskoski, Harri Okkonen ja Erkki Paukkonen

Heinolan tärkein tulonlähde on kunnallisvero. Tänä vuonna sitä arvioidaan kertyvän noin 63 miljoonaa euroa. Vero kerätään palkansaajien ansiotuloista ja eläkeläisten eläketuloista.

Ennusteen mukaan seuraavalla valtuustokaudella Heinolassa vain eläketulot kasvavat noin 10 miljoonaa euroa (Kuntaliitto 10/2020).

Kun eläketulo kasvaa ja palkkatulo ei, kertyy kaupungissa kohta kunnallisveroa enemmän eläketuloista kuin palkkatuloista.

Eläkkeellä ollaan yhä pidempään. Vuonna 2015 eläkkeelle siirtyneen eläkkeellä oloaika on keskimäärin 23 vuotta.

”On hyvä, että eläkeläisiä muuttaa Heinolaan. Heillä on kulutuskykyä ja ilman heitä täällä olisi huomattavasti vähemmän elinkeinoelämää”, kertoi Heinolan valtuuskunnan puheenjohtaja, Eläkevakuutusyhtiö Eteran varatoimitusjohtaja Timo Hietanen Heinolan Akatemian luennossaan marraskuussa 2015.

Tämän päivän eläkeläiset ovat aktiivisia osallistujia ja kuluttajia. He ovat varakkaampia kuin edeltäjänsä ja velattomia. He käyttävät yhä enemmän palveluja ja työllistävät siten itseään nuorempia kaupunkilaisia.

Vaikka Heinolan väki vähenee ja ikääntyy, sen ei tarvitse merkitä kaupungin vähittäistä kuolemista. Menossa oleva muutos voidaan kääntää kaupungille mahdollisuudeksi, jos tunnustamme toiminnan ja talouden tosiasiat ja rakennamme siltä pohjalta vahvan strategian.

Kirjoittajat edustavat Heinolan puolesta -ryhmää.

Kommentoi