Mielipide: Kuinka lähellä kriisiä on Heinolan kaupungin talous – Mihin käyttöön lainatut rahat menivät vai jäivätkö ne odottamaan kassaan investointien valmistumista?

Esa Kosonen

Heinolan taloudesta kysyttiin suurimpien valtuustoryhmien edustajilta Itä-Häme-lehden tentissä. Se oli nauhoitettu helmikuun lopussa. Suuruusjärjestyksessä Heimo Riutta (sd.), Henri Saari (kok.), Ville-Matti Kuusela (PaHe) ja Mika Mäentalo (kesk.) antoivat vastauksensa.

Lievää kriisitietoisuutta ja talouden tilannekuvan kohtuullista hahmotusta oli Mäentalolla. Hän oli sentään perehtynyt velkamäärän nykytilaan ja sen huolestuttavaan kehitykseen. Kuusela, Riutta ja Saari kertoivat talouden tilanteesta aatemaailmansa mukaista liturgiaa.

Pari esimerkkiä näistä liturgioista. Kuusela sanaili taloudesta seuraavasti: ”Tulevalta valtuustolta se vaatii sen, että meidän pitää pystyä tekemään sitovia päätöksiä sen meidän talouden suhteen. Sopia yhdessä ja pitää siitä sovitusta kiinni, että millä tavalla se pidetään siinä kunnossa kuin se tällä hetkellä on.”

Kuuselan olisi tullut ottaa selvää talouden tämänhetkisestä tilasta ennen moista julistusta!

Riutta vastaavasti: ”No taloudesta voi sanoa, että tämänhetkinen tilanne on vähintäänkin tyydyttävän hyvä. Sehän nyt on numeroilla ihan selkeä.” Hiukan myöhemmin Riutta antaa jo numeroita todeten parin koulupytingin aiheuttaneen 40–50 miljoonan velat. Saari komppasi Riuttaa ja sanaili energiarahaston vaaroista.

Valtuustokaudelle he olivat päättämässä 82 miljoonan euron investoinnit. Eikä se vielä riittänyt – he sitoivat tulevat päättäjät 68 lisämiljoonaan vuosille 2021–2024. Näistäkin luvuista puuttuvat arviolta 15 miljoonan velkavastuut vuokrina maksettavista kiinteistöistä, joita ei enää ”rohjettu” rakennuttaa itse.

Investoinnit eivät valmistu esitetyissä aikatauluissa, mutta niihin otetaan rahoitus heti täysimääräisenä budjettivuoden alussa.

Jotta tälle holtittomuudelle saadaan veronmaksajalle ymmärrettävä mittatikku, on hyvä muistaa kaupunginjohtaja Jari Parkkosen saatesanat vuoden 2019 talousarvioon. Hän varoitti, että Heinolan talous kestää keskimäärin viiden miljoonan vuosittaiset investoinnit.

Nyt on siis päätetty hirvittävät lähes 20 miljoonan keskimääräiset investoinnit kahdeksan vuoden ajalle. Vielä toisenkin kerran Parkkonen ehti varoittelemaan talouden tilasta, nyt 2021 talousarvion esittelyssä valtuustolle.

Vastoin Heimo Riutan talousosaamista Parkkonen kertoi, että koulu-infran investointisumma on 80 miljoonaa ja se kaikki otetaan velkana. Edelleen hän valisti päättäjiä, että tuon velan maksu ja investoinneista aiheutuvien poistojen tuoma tulosvaikutus kestää kaupungin taloudessa 30 seuraavaa vuotta.

Edelleen hän kertoi Heinolan kaupungin talouden olevan vahvalla syömävelan tiellä, johon tulevan valtuuston on tartuttava. Taloussuunnitelmasta on luettavissa, että velkojen maksuun joudutaan jo ottamaan uutta velkaa.

Talouteen liittyy eräs kummallisuus Heinolassa. Investoinnit eivät valmistu talousarvioissa esitetyissä aikatauluissa, mutta niihin otetaan rahoitus (lähinnä lainoina) heti täysimääräisenä budjettivuoden alussa.

Pelkästään vuosina 2019 ja 2020 investointimaksut jäivät 14 miljoonaa talousarvioissa esitetyistä, mutta lainat siis otettiin arvioiduille määrille. Mihin käyttöön lainatut rahat menivät vai jäivätkö ne odottamaan kassaan investointien valmistumista?

Kirjoittaja on DI, yrittäjä ja kuntavaaliehdokas (kok.).

Kommentoi