Mielipide: Milloin työnantajat heräävät kilpailemaan osaavista tekijöistä sote-alalla? – Työntekijän kannalta ison työnantajan edut ovat merkittävästi paremmat

Sari Niemelä

Sosiaali- ja terveydenhuoltoala on lähestymässä historiansa suurinta katastrofia. Koko maassa on huutava pula koulutetuista, osaavista, ammattitaitoisista sijaisista. Jopa vuodeosastoja ja leikkaussaleja joudutaan osittain sulkemaan hoitajien puutteen takia. Koulutetut ammattilaiset eivät pysy alalla, alan koulutuspaikoille hakeutuminen on vähentynyt.

Myös Heinolassa on haasteita saada sijaisia. Merkittävä epäkohta on alan palkkaus sekä työolot; nyt alkaa olla viime hetket toimia, mikäli muutosta parempaan halutaan.

Rekrytointipaine vain kasvaa lakiin kirjatun vähimmäismitoitustarpeen takia. Tämä lakiin kirjattu lisäresurssi tulee vaikuttamaan alan vetovoimatekijöihin ajan kanssa, kun parityöskentelyyn ja hoivaan voidaan käyttää enemmän aikaa.

Sote-alalla yksi työhyvinvointiin vaikuttava tekijä on mahdollisuus joutuisaan ruokailuun työajalla, joka ennen jaksotyöaikauudistusta oli yleisesti käytäntö. Se muuttui vajaa kymmenen vuotta sitten.

Nyt päivätyönluonteista työaikaa noudattavat ruokailevat omalla ajalla, jolloin tulisi olla täysin irtautunut työtehtävistä. On selvää, että omalla ajalla pidettävä tauko ei meidän alallamme onnistu. Tauko pidetään, kun työtilanne sen sallii.

Toiseksi, hoitoalalla on yleensä mahdotonta irrottautua tauolla työstä kokonaan. Työpaikalta poistuminen merkitsee sitä, että tauko vietetään omissa vaatteissa.

Kannustava palkkaus, työaikajoustot, kannustinjärjestelmät ja työsuhde-edut ovat tärkeitä keinoja taata alan pito- ja vetovoima.

Työvaatteiden vaihto on työaikaa. Pukukopille kävely, vuodenajasta riippuen pukeutuminen omiin vaatteisiin ja matka ulko-ovelle, kuinka paljon keskimäärin tähän voisi mennä aikaa? Itse arvioisin 5–8 min, ja tämä kaksi kertaa eli puhutaan noin 15 minuutista, vertaa joutuisaan vartin ruokailuun työajalla?

Nyt pandemian aikana taukotilojen yhtäaikaista käyttöä on rajoitettu, mutta omalla ajalla tapahtuva ruokatauko on edelleen käytössä Heinolassa. Käytännössä työntekijät tekevät osan tauostaan työtä, koska taukotiloja ei haluta turhaan pitää varattuna tai sitten osa ruokailee työpisteellä.

Useissa kunnissa on jouduttu korvaamaan työntekijöille pitämättömästä ruokatauosta rahallista korvausta. Monessa paikassa on palattu käytäntöön, jossa ruokailu joutuisasti työajalla on mahdollista. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä on tämä muutos toteutettu jo ennen pandemiaa perusteena työhyvinvoinnin lisääminen.

Sote-alalla työ on kuormittavaa. Kuormituksen vastapainona tulee olla riittävästi voimavaratekijöitä, jotka vahvistavat työmotivaatiota. Tähän kuuluu olennaisesti tunne oikeudenmukaisesta palkasta ja korvauksesta, kun työntekijät joustavat.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä maksetaan hälytysraha 100 euroa, kun työvuoroon tulee saapua 24 tunnin sisällä kutsusta. Heinolan kaupungilla maksetaan 50 euroa ja työvuoron tulee alkaa viiden tunnin sisällä kutsusta.

Hyvinvointiyhtymässä vuoronvaihtokorvaus, 50 euroa, maksetaan, jos työntekijä vaihtaa vahvistetun työvuoroluettelon työvuoroa. Heinolassa vuoronvaihtokorvaus on nolla euroa. Hyvinvointiyhtymässä ylimääräisen työvuoron lisä on 60 euroa jokaisesta ylimääräisestä työvuorosta ja lisäksi ylityökorvaukset sekä muut työaikakorvaukset. Heinolassa ei makseta ylimääräisestä vuorosta, vain työaikakorvaukset ja mahdolliset ylityökorvaukset.

Heinolassa on paljon kritisoitu tulevaa sote-uudistusta ja siihen liittyen pakottavaa siirtymistä hyvinvointiyhtymään. Työntekijän näkökulmasta ison työnantajan edut ovat merkittävästi paremmat, joten ainakin itse odotan jo laajempia hartioita.

Tärkeitä veto- ja pitovoimatekijöitä ovat oikeudenmukainen johtaminen, riittävä ja selkeä perehdytys, säännöllinen täydennyskoulutus osaamisen ylläpitämiseksi, turvalliset työolot ja vaikutusmahdollisuus omaan työhön.

Tärkeimmäksi työhyvinvointiin ja kuormitukseen vaikuttava tekijä on riittävästi ammattilaisia tekemässä työtä. Kannustava, oikeudenmukainen palkkaus, työaikajoustot, kannustinjärjestelmät ja työsuhde-edut ovat tärkeitä keinoja taata alan pito- ja vetovoima.

Milloin työnantajat heräävät kilpailemaan osaavasta työntekijästä?

Kirjoittaja on Tehyn Heinolan kaupungin ammattiosaston puheenjohtaja.

Kommentoi