Mielipide: Ei ihme, että Suomi on malminetsijöiden suosikkimaa – Koska varauspäätös tehdään ilmoituksen perusteella, on muutoksen hakeminen erittäin haasteellista

Matti Seppä

Asikkalassa on vuosina 2004–2005 suoritettu malminetsintää brittiläisen Tertiary Minerals PlC:n toimesta. Malminetsinnässä Kalkkisista löydettiin platinaryhmän metalleja. Tertiary Minerals myi tutkimustietonsa miljoonalla dollarilla toiselle, 2019 perustetulle Element-46 Ltd -nimiselle yhtiölle.

Englannin brexit EU:sta estää Englannissa rekisteröidyn yhteisön elinkeinonharjoittamisen Suomessa. Tämän takia Element-46 Ltd:n omistajat, neljä henkilöä, perustivat Suomeen uuden yhtiön Pallagen oy:n joulukuussa 2020.

Brittiläiset yhtiöt suitsuttavat nettisivustoillaan Suomea erinomaisena sijoituskohteena ja kaivosteollisuuden kohdemaana. Kaivosyhtiöiden verotus (20 %) ja kaivosmaksut (0,15 %) ovat Euroopan alhaisimmat. Toinen edullinen kaivosmaa on Norja, jossa vastaavat maksut ovat 22 % ja 0,75 %.

Alueiden varaaminen malminetsintää varten on Suomessa äärimmäisen yksinkertaista; riittää vain ilmoitus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille, joka perii lupapäätöksestä 2 500 euroa. Varausalueen pinta-alaa ei ole rajattu.

Teoriassa siis koko maa voisi olla varausalueena. Tällöin ei kukaan muu saa valmistella varsinaisen malminetsinnän ja kaivostoiminnan aloittamista. Varauspäätös ei siis oikeuta malminetsintään, mutta kaivoslain 7 §:n mukaista etsintää saa suorittaa. Tällainen etsintätoimi on verrattavissa jokamiehen oikeuteen.

Koska varauspäätös tehdään ilmoituksen perusteella, on muutoksen hakeminen erittäin haasteellista. Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut yhden varausaluepäätöksestä tehdyn valituksen 2013: Koska varauksella ei ollut vaikutusta paliskuntien poronhoitoon, muutosvaatimus hylättiin. Varausilmoituksen oli jättänyt Geologian tutkimuskeskus (GTK).

Varausaikana ei asianosaisilla ole mahdollisuutta vaikuttaa millään tavoin yrityksen toimintaan.

Asikkalan, Sysmän ja Heinolan aluetta koskevan Pallagenin varausilmoituksen johdosta on Tukes antanut varauspäätöksen 31.3.2021. Pallagenin ilmoitusasiakirjat sisältävät kaupparekisteriotteen 29.12.2020 sekä netin kautta jätetyn ilmoituslomakkeen ja karttaotteen.

Kaupparekisteriotteen mukaan yhtiö on perustettu 18.12.2020 ilman osakepääomaa. Yhtiön nimenkirjoittajat ovat myös Element-46 Ltd:n nimenkirjoittajia.

Voiko tällainen yritys, jolla ei ole liiketoimintaa eikä osakepääomaa olla oikeustoimikelpoinen kaivostoiminta-asioissa? Voidaanko tällaiselle yritykselle antaa kaivoslain 7 §:n mukainen varauspäätös, vaikka koko maatamme koskevaksi? Näin ei varmaankaan Tukes päättäisi, mutta missä kulkee raja, minkä suuruisen maa-alueen voi varata?

Onko maamme edun mukaista, että malminetsintäyritykset voivat nimellistä korvausta vastaan olla etuoikeutettuina varsinaiseen malminetsintään ja että yrityksien liiketoiminta perustuu kerätyn tutkimusdatan edelleen myymiseen.

Varausaikana ei asianosaisilla ole mahdollisuutta vaikuttaa millään tavoin yrityksen toimintaan. Vasta varsinaisesta etsintäluvasta asianosaisilla on kuukauden ajan mahdollisuus reagoida malminetsintään (IH 22.4.).

Asemakaavoituksessa kuntalaiset voivat tutustua kaavaluonnokseen ja ehdotukseen ja hyväksymispäätöksen jälkeen on vielä kuukauden mittainen aika hakea muutosta ehdotukseen. Kaivostoiminnassa tällaista mahdollisuutta ei ole. Ei ihme, että Suomi on malminetsijöiden suosikkimaa.

Kirjoittaja on Itä-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja.

Kommentoi