Mielipide: Vastuullinen päätöksenteko edellyttää realiteettien tajua

Aimo Bonden, Esa Kosonen, Mauno Kuusela, Ritva-Maija Kuuskoski, Harri Okkonen, Erkki Paukkonen

Kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Sanna Karppinen (PaHe) tunteisiin vetoavassa mielipidekirjoituksessaan Itä-Hämeessä 15.4.2021 toteaa, että kouluverkon tiivistämistä ei ensi valtuustokaudella tarvita. ”Kun kouluissa on riittävästi oppilaita, miksi niiden lakkauttamista pitäisi pohtia?”, Karppinen kysyy. Lisäksi hän kirjoituksessaan (IH 26.4.2021) vaatii päättäjiltä vastuuta.

Kaupunginhallitus käsitteli 11.11.2019 kouluverkkoa. Viranhaltijat olivat valmistelleet perustellun esityksen, jonka lähtökohtana oli Tilastokeskuksen ennuste kouluun tulevien ikäluokkien koosta. Kouluverkko oli aikoinaan edellisen valtuuston aikana suunniteltu 150 oppilaan ikäluokkia varten. Sanna Karppinen ja muut silloiset päättäjät eivät ole halunneet ottaa huomioon kaupungin muuttuneita olosuhteita.

Ennusteen mukaan ikäluokat pienenevät vielä alle sataan oppilaaseen viidessä vuodessa. Juuri tämän muutoksen viranhaltijat ottivat huomioon. Viranhaltijoiden mukaan Kailaan koulun valmistuttua 6/2022 Heinolaan muodostuu oppilaspaikkojen ylikapasiteettia vuonna 2025 400 (!) oppilaspaikkaa ja vuonna 2035 800 (!) oppilaspaikkaa, jos mitään ei tehdä.

Viranhaltijoiden esitys ei kuitenkaan kelvannut kaupunginhallitukselle. Esitys äänestettiin kumoon ilman perusteluita ja piittaamatta Tilastokeskuksen ennusteista. Voittaneen esityksen kaupunginhallitus vei sitten valtuuston hyväksyttäväksi. Sen perusteella Kailaan koulun valmistuttua saneerataan vielä Jyrängön ja Kirkonkylän koulut ja päiväkodit.

Kaupunginhallituksessa normaali menettelytapa olisi ollut palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi ja linjata, mitä jatkovalmistelulta toivotaan. Silloin me kuntalaisetkin tietäisimme, miten kaupunginhallitus aikoo koulut ja oppilaat yhteen sovittaa ja millä aikataululla. Ilmeisesti siihen ei ollut rohkeutta, koska se olisi edellyttänyt viranhaltijoiden esityksen perusteena olevien tosiasioiden tunnustamista.

Kaupunginjohtaja eriävässä mielipiteessään 11.11.2019 toteaa ”Jos päiväkoti- ja kouluverkkoa ei sopeuteta ajoissa ja pitkäjänteisesti, 2020-luvun puolessa välissä Heinolaan on syntynyt merkittävää ylikapasiteettia tilanteessa, jossa opetuksen valtionosuudet lähtevät laskuun. Kiinteistökulujen osuus oppilaskohtaisista menoista nousee huolestuttavan korkeaksi ja vaarana on, että sopeuttamista on pakko tehdä opetusmenoista.”

Sanna Karppinen ja muut silloiset päättäjät eivät ole halunneet ottaa huomioon kaupungin muuttuneita olosuhteita.

Vuoden kuluttua valmistuvaan Kailaan kouluun tulee 400 oppilaspaikkaa. Ennusteen mukaan koulussa on lukuvuonna 2025-26 oppilaita 286. Luvussa on mukana sinne siirretyt Tommolan koulun oppilaat. Myös Jyrängön koulun 121 tai Kirkonkylän koulun 135 oppilasta mahtuvat hyvin Kailaaseen ja Sinilähteelle.

Vasta valmistuneessa Sinilähde-talossakin on lukuvuonna 2025-26 kovin väljää. Oppilaspaikkoja on 150, mutta oppilaita vain 108.

Väljyys ulottuu myös yläasteen kouluun Lyskalle (550 oppilaspaikkaa), jossa pienenevät ikäluokat supistavat koulun oppilasmäärän vuoteen 2030 mennessä noin 350:een.

Sanna Karppisen laskelmissa tulevalla valtuustokaudella on ala- ja yläasteella oppilaita yli 1 350. Koulutusjohtaja Pia Helanderin selvityksen (20.9.2019) mukaan oppilasmäärä lukuvuonna 2025-26 olisi 1 199.

Opetuspaikkoja meillä on silloin 1 600, jos Kirkonkylän ja Jyrängön koulut jäävät käyttöön ja Tommola-talossakin on lisäksi 150 paikkaa. Samanlainen ”paikkaongelma” on olemassa myös varhaiskasvatuksessa, vaikka sitä ei ole käsitelty vielä lainkaan.

Tätä epäsuhtaa joutuu tuleva valtuusto pohtimaan. Uudet valtuutetut joutuvat tekemään päätökset, joita nykyisen kaupunginhallituksen ja valtuuston enemmistö ei ole kyennyt tekemään. Vastuullinen päätöksenteko edellyttää myös realiteettien tajua ja prosessien läpinäkyvyyttä.

Kirjoittajat edustavat Heinolan puolesta -ryhmää.

Kommentoi