Mielipide: Koskensaaren silta ja lepokoti hyödyttäisivät Heinolaa monin tavoin

Lasse Pohjankoski

Kevyenliikenteen silta Tommolan venelaiturin läheisyydestä Koskensaareen pohjoispäähän palvelisi kaikkia heinolalaisia ja toisi kaupungin pohjoisen puolen ihmisille mahdollisuuden hyödyntää luonnon läheisyyttä ja rikastuttaa liikuntamahdollisuuksia.

Lapsiperheet rattaineen, erilaiset pyöräilijät, rollaattorimenijät, sähköskootteriliikkujat ynnä muut pääsevät vaivattomasti nauttimaan Koskensaaren upeasta luonnosta, rauhoittavista maisemista ja laavu-, grilli- ja uimapaikan nautinnoista. Myös vanhainkodin asukkaille piristävä ulkoilureitti toisi lisää elämäniloa, eikä luonnon monimuotoisuus alueella kärsisi.

Ilvesreitti keskustasta muun muassa Vierumäelle tai Juustopolku Vuolenkoskelle olisi seudulle iso lisämatkailuvaltti.

Kevyenliikenteen silta toimisi myös pelastustienä tarpeen vaatiessa, sillä se mahdollistaisi turvallisen pääsyn saarelta joko Jyränköön tai Tommolaan. Moottoriajoneuvoilla ei tulisi mielestäni myöntää kulkulupaa saarelle. Kalastajille sen sijaan tarjoutuisi uusia haasteita.

Sillan kustannusarvio perustuu WSP Finland oy:n laskelmiin ja olisi vajaa 900 000 euroa ja muun infran lisäksi olisi kokonaisbudjetti noin 1,5 miljoonaa euroa.

Silta voisi olla vinoköysisilta puukannella, pylonit paikallisen puuteollisuuden tuotteita. Sillassa olisi vinoköysillä tuettu pääjänne sekä palkkisiltana rakennettavat tulojänteet.

Kaupunkimme vetovoiman kannalta olisi onnenpotku, jos saisimme kaavoitettua Koskensaareen koronahoitajien lepokodin.

Ehdotettu malli sopisi hyvin ympäristöönsä ja muiden siltojen ryhmään. Siltatason alakorkeus, 4,4 metriä, olisi linjassa muiden siltojen alituskorkeuksien kanssa.

Mielestäni olisi hyvä toteuttaa suunnittelukilpailu, jotta kaupunkilaiset saisivat äänestää oman suosikkinsa, sen tähden lopulliset yksityiskohdat sekä kustannusarvio tarkentuvat vielä.

Kaavoituksesta kaikki lähtee etenemään, ja siksi olen ollut yhteyksissä eri tahoihin kaupungin organisaatiossa. Rahoitusmahdollisuuksia on myös suunnittelun käynnistämiseksi, joten otin yhteyttä kaupunkimme kaavoitusosastoon.

Tehtyämme eräretken Koskensaaren pohjoispäähän yhdessä kaupungin kaupunkisuunnittelupäällikkö Juha Poskelan sekä kaavoitusarkkitehti Irene Överstin kanssa, jäi vaikutelma, että hekin pitivät ideaa toteuttamiskelpoisena.

Poskelan mukaan hanke istuu hyvin kaupungin kehittämiseen ja Koskensaaren kehittäminen sekä sen laajempi käyttöönotto kaupunkilaisten virkistykseen, ehkä matkailuun ja muuhunkin käyttöön, ovat olleet tasaisin väliajoin esillä.

Irene Överstin mielestä siltojen kaupunki saisi nimelleen vahvistusta. Hanke toisi kaivatun ympyräreitin virran yli ja hyvinvointinäkökulmasta katsottuna se pidentäisi myös oletettavasti asukkaiden ulkoilulenkkejä. Matkailu hyötyisi myös kalastajia unohtamatta, eli asemakaava on valmisteltava ensin.

Toinen Koskensaareen liittyvä piriste olisi koronahoitajien lepokoti. Kaupunkimme vetovoimaisuuden kannalta olisi todellinen onnenpotku, jos saisimme kaavoitettua Koskensaareen koronahoitajien lepokodin.

Aiemmin toimineen suomalais-ruotsalaisten sairaanhoitajien lepokodin uudelleen elvytys (purettiin 1950-luvun alussa Helsingin kaupungin toimesta) olisi hieno huomionosoitus tässä raskaassa korona-ajassa taistelleille henkilöille.

Myös Sotainvalidiliiton nykyinen juhla- ja oleskelupaikka sekä rantasaunat tulisi kunnostettua.

Kaupunkimme saisi maailmanlaajuista mainosta varmasti hyvin paljon jo pelkästä uutisoinnista, että suunnitelmat etenevät. Yrittäjiä varmasti ilmoittautuu, kun hanke valmistuu, ja tieto tuo uskoa työpaikkojen syntyyn Heinolassa.

Kirjoittaja on syntyperäinen heinolalainen, Heinolan Vihreiden sihteeri ja kuntavaaliehdokas (vihr.).

Kommentoi