Mielipide: Pelkäämmekö sananvapautta? – Saako kansalainen olla samaa mieltä kuin Raamattu ja sanoa sen ääneen

Anne Joutsijärvi

Ei ehkä ihmetytä, että Kiinassa hallinto suuntaa yhä enemmän valvontaa kristinuskoa kohtaan. Kyttääväthän viranomaiset siellä kaikkia kansalaisia.

Kristinusko on kuitenkin jotakin, joka häiritsee ja jota autoritaariset hallinnot eivät ole koskaan voineet sietää. Ilmiö oli havaittavissa heti alkuseurakunnan aikana: ilosanoman julistajat heitettiin tämän tästä vankilaan ja heitä pahoinpideltiin.

Seurakuntalainen.fi-sivustolta voi lukea, että kristilliset tilit Facebookia vastaavan kiinalaisen sosiaalisen median WeChat -alustalla eivät enää ole voimassa. International Christian Concernin raportin mukaan Kiinan hallinto on myös poistanut raamattusovelluksia Kiinan digitaalisesta sovelluskaupasta.

Näin Kiina haluaa vahvistaa kommunistisen uskonnon voimaa ja näyttävyyttä. Siihen kuuluu muiden ajatusmallien, uskontojen ja uskojen kielto ja sitä myöten sananvapauden kahlitseminen ja viranomaisten toimien arvostelun kieltäminen. Jos kansalainen ei tottele, seuraukset eivät ole miellyttävät.

Päivi Räsänen ei suostunut perääntymään julkaisemistaan ajatuksista vedoten perustuslain suomaan sanan- ja uskonnonvapauteen. Seurauksena oli, että valtakunnansyyttäjä syyttää häntä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Seuraavaksi oikeudessa päätetään, onko Räsänen syyllinen.

Ei siis tarvitse mennä Kiinaan saakka havaitakseen valtiokoneiston jyräävän kansalaisten ajatuksia littanaksi. Täällä sivistyneessä, hyvinvoivassa, jopa maailman onnellisimmaksi maaksi mitatussa Suomessamme sitä tapahtuu.

Ei siis tarvitse mennä Kiinaan saakka havaitakseen valtiokoneiston jyräävän kansalaisten ajatuksia littanaksi.

Helsingin piispa Teemu Laajasalo ei tykkää Räsäsen ilmaisuista, mutta pitää tämän saamaa syytettä uskonnon- ja sananvapauden kannalta huolestuttavana. Mediapersoona Tuomas Enbusken mielestä kansalaisella pitäisi olla oikeus sanoa vakaumuksensa ääneen, vaikka hänkään ei muuten tykkää Räsäsen ajatuksista.

Arkkipiispa Tapio Luoma on sanonut: ”En pidä realistisena, että Suomessa Raamatun lukeminen olisi rikollista.” Meillä on siis edelleen mahdollisuus hankkia Raamattu paperisena tai digitaalisena ja lukea sitä vapaasti.

Kysymys onkin siitä, voiko kansalainen julkisesti lausua ääneen sitä, mitä Raamatussa puhutaan. Tai onko kysymys oikeastaan kuitenkin siitä, saako kansalainen olla samaa mieltä kuin Raamattu ja peräti sanoa sen mielipiteensä ääneen? Eli onko meillä mielipiteen ilmaisemisen vapaus?

Janne Pussila, joka on journalisti ja kannattaa sen tähden sananvapautta, ilmaisi asian melkoisen viisaasti pyöritellen ironisessa kolumnissaan Torin laidalta (Itä-Häme 1.5.2021): ”Sananvapautta joko on tai sitä ei ole. Mukavaa se ei aina ole.” Mukavaa, että hän suo Räsäsellekin sananvapauden.

Kirjoittaja on kunnanvaltuutettu ja kuntavaaliehdokas (kesk.) Hartolasta.

Kommentoi