Mielipide: Työttömyyden hoidon sairas kehitys – joku saattaa tehdä vuosia töitä ilman palkkaa, lomaoikeutta ja eläkekertymää

Susanna Simpanen

Päivi Mäntynevan viime vuonna julkaistun väitöskirjan mukaan kuntouttava työtoiminta ei juuri paranna siihen päässeen tai joutuneen ihmisen työllistymistä palkkatöihin. Kun katsoo Heinolan työttömyystilastoja, kaupunki tuskin poikkeaa tästä ainakaan edukseen.

Kun kuntouttava työtoiminta otettiin käyttöön 20 vuotta sitten, sen tarkoituksena oli parantaa pitkään työttömänä olleiden elämänhallintaa ja työllistymisen edellytyksiä. Ajan saatossa kunnissa kuitenkin tajuttiin, että työttömien työpanoksella voidaan saada aikaan säästöjä.

Heitä alettiin sijoittaa kunnalle erilaisiin tehtäviin puistopuolelle, huoltotöihin ja laitoskeittiöille. Ilmaisen työvoiman lisäksi kunta säästää työttömistä aiheutuvat sakkomaksut ja saa työllistämisrahaa valtiolta 10,09 euroa, joka ohjataan työtoiminnan järjestäjälle.

Työtön itse saa työmarkkinatuen ja yhdeksän euron kulukorvauksen työpäivää kohden. Väitöskirjan mukaan on tyypillistä, että kun työllistämisjakso päättyy, se pyörähtää alusta uudelleen käyntiin. Joku saattaa siis tehdä vuosia töitä ilman palkkaa, lomaoikeutta ja eläkekertymää.

Heinolassa toimivan työpaja Torpan palveluissa kävi viime vuonna keskimäärin 92 työtöntä kuukaudessa. Siellä toimii muun muassa auto- ja polkupyöräpaja, ompelimo, puu- ja entisöintipaja, sähkö- ja elektroniikkaromupaja, polttopuupaja ja ulkotyöryhmä.

Myös yksityiset yritykset ovat päässeet herkuttelemaan näillä heikossa asemassa olevilla ihmisillä. Torppa on vuodesta 2016 lähtien tehnyt alihankintana elektroniikan purkutyötä Kuusakoski oy:lle. Kuusakosken nettisivuilla kerrotaan, että yhtiö tekee yhteistyötä myös työpaja Edistian kanssa Espoossa ja uusiakin kumppaneita etsitään.

Toinen keskeinen ongelma palkattomassa työssä on sen kilpailua vääristävä vaikutus.

Kuusakoskella ollaan iloisia siitä että he voivat ”työllistää” ihmisiä myös tätä kautta. Koska työpajat eivät saa tuottaa voittoa, myy Torppa purkutyön pilkkahintaan. Tämä on luonnollisesti Kuusakoskelle jopa edullisempaa kuin lähettää romut halpatyömaihin purettaviksi.

Jokainen varmasti tajuaa, että suuryritys ei ole tällaisessa kuviossa mukana hyväsydämisyyttään, vaan siksi, että se on sille kannattavaa. Kuusakoski oy tekee miljoonavoitot, ja sitä ovat mahdollistamassa ihmiset, jotka eivät saa palkkaa purkutyöstä. Onko tämä jonkun mielestä oikeudenmukaista?

Jos työtoiminnan tarkoitus on mahdollistaa työttömille polku palkkatöihin, kuinka moni näistä työpajalla ahertaneista on saanut oikean työpaikan Kuusakoskelta, hehän ovat kuitenkin nyt alansa osaajia? Jos he eivät työllisty Kuusakoskelle, ei koko touhussa ole järkeä työttömän kannalta.

Vuoden 2021 Heinolan työllisyydenhoitosuunnitelmassa kerrotaan, että työpaja on neuvotellut alihankintatyön käynnistämisestä kevään aikana kahden eri yrityksen kanssa. Odotan innolla, millä yrityksillä ei ole varaa maksaa palkkaa tai jotka toisaalta ovat niin ahneita, että ovat lähteneet mukaan nykyajan orjamarkkinoille.

Kaupungin työllisyyspalvelut on asettanut aktivointiasteen nostamisen 30 prosenttiin vuoden loppuun mennessä. Yhtenä keinona nähdään kuntouttavan työtoiminnan lisääminen. Ilmeisesti sitä tarvitsevia ihmisiä on tarkoitus keksiä työttömien joukosta lisää.

Väitöskirjatutkimuksenkin mukaan kuntouttavaan työtoimintaan osallistuu työkuntoisia ihmisiä, joille ensisijainen syy osallistumiseen on vain palkkatyön puute.

Toinen keskeinen ongelma palkattomassa työssä on sen kilpailua vääristävä vaikutus. Kuinka kukaan voisi kilpailla sellaista vastaan, jolla työntekijäkustannuksia ei ole lainkaan, ja joka ei saa tuottaa voittoa.

Esimerkiksi Torpan ulkotyöryhmä tekee yksityisille ihmisille pihatöitä, mikä voisi olla myös yksityisen, ihmisiä palkkaavan yrityksen liikeidea. Järjestelmä siis itsessään ylläpitää työttömyyttä ja se on kai sen tarkoituskin.

Työttömät tarvitsevat toki palveluita henkisenkin jaksamisensa kannalta, mutta sen tulee tapahtua ilman edellä mainitsemiani epäkohtia ja sen tulee perustua vapaa-ehtoisuuteen. Esimerkiksi koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen on hyödyllistä ja kannatettavaa.

Kun kirjoitin aiheesta viime kesänä, kukaan poliittisista päättäjistä ei vaivautunut kommentoimaan asiaa mitenkään. Joko vaaleihin oli liian pitkä aika tai sitten työttömien asiat eivät vain kiinnosta.

Kirjoittaja on kuntavaaliehdokas (vas.) Heinolasta.

Kommentoi