Mielipide: Räsäsen tapaus odottaa ratkaisua

Anne Joutsijärvi

Tiedostammeko Suomessa tarpeeksi selkeästi uskonnon- ja sananvapauden rajoja? Meille on viime kuukausina kenties muodostunut ajatusrakennelmia, joiden mukaan kristitty ihminen ei voisi eikä varsinkaan saisi ilmaista sitä, mitä Raamattu ilmaisee. Kristitty tietty voi oman päänsä sisällä ajatella asioita, niin kuin muutkin ihmiset. Mutta ajatellaan, että joitakin ajatuksia olisi suositeltavaa pitääkin siellä pääkoppansa aivopoimuissa.

Tiedämmekö, että kuuluisa valtakunnansyyttäjän näkemys kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) ajatuksista ”kiihottamisesta kansanryhmää vastaan” on niin kuuluisa, että se on kantautunut Yhdysvaltoihin saakka ja saanut näin kansainvälistä huomiota? Siellä kymmenen nimekästä professoria ja ihmisoikeuksiin perehtynyttä asiantuntijaa on astunut julkisuuteen Suomen tapauksen tiimoilta.

Dosentti Timo Eskolan kirjoittaa blogissaan Eskolatologiaa, että professorit ovat lähettäneet kirjeen Yhdysvaltain kansainväliselle uskonnonvapauskomissiolle (USCIRF). Tämä komissio seuraa lakisääteisesti uskonnonvapaustilannetta maailman eri maissa.

Komission tehtäviin kuuluu pakotteiden asettaminen uskonnonvapautta rikkoville maille tai henkilöille. Tämmöisistä pakotteista ei ainakaan juuri Suomen medioissa ole kuultu. Mutta kuulkaapa tämä: komissio vaatii pakotteita Suomen valtakunnansyyttäjälle.

Eskola on lainannut avainkohtia julkilausumasta, jonka luulisi kiinnostavan sekä tavallisia kaduntallaajia että papistoa eri piireissä ja hierarkioissa. Seuraava suora lainaus sai ainakin minun ajatukseni havahtumaan: ”Valtakunnansyyttäjän nostamat syytteet merkittävää lainsäätäjää ja piispaa vastaan lähettävät selvän viestin jokaiselle suomalaiselle asemastaan riippumatta: kukaan, joka pitäytyy juutalaisuuden, kristinuskon, islamin ja useiden muiden uskontojen perinteisiin opetuksiin avioliitosta ja sukupuolimoraalista, ei ole turvassa valtion häirinnältä, jos he piispa Pohjolan ja tri Räsäsen tavoin ilmaisevat moraaliset ja uskonnolliset vakaumuksensa.”

Oli myös mielenkiintoista lukea oikeustieteen tohtori Mikko Hoikan artikkelia Miltä näyttää sananvapauden raja? (Kanava 4/2021). Siinä hän analysoidessaan Yhdysvaltojen ja Euroopan sananvapauden tulkintoja viittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulkintaperiaatteeseen, jonka mukaan sananvapaus ei kata vain ajatuksia, jotka otetaan vastaan mielellään tai joita pidetään harmittomina tai merkityksettöminä: sananvapaus kattaa myös ajatuksia, jotka loukkaavat, järkyttävät tai huolestuttavat valtiota tai ihmisryhmiä.

Tiedostammeko Suomessa tarpeeksi selkeästi uskonnon- ja sananvapauden rajoja?

Tohtori Hoikka päättää lukijan mieltä monipuolisesti virkistävän artikkelinsa mielenkiintoisen tiivistävästi: ”Kuten yhä useammin muistutetaan, sananvapaus ei tarkoita oikeutta sano mitä tahansa. Mutta se tarkoittaa kyllä oikeutta sanoa melkein mitä tahansa. Pelko sananvapauden katoamisesta yksilön oikeutena on varmasti liioiteltu, mutta vahingollista yhteiskunnalle ja sivistykselle voi olla jo liian pitkälle menevä konfliktien välttely, konformismi ja kilpajuoksu kohti ilmaisujen tylsyyttä.”

Kirjoittaja on hartolalainen kunnanvaltuutettu ja kuntavaaliehdokas (kesk.).

Kommentoi