Mielipide: Uudet kunnanvaltuutetut kovan paikan edessä

Jarno Strengell

Kuntavaalien jälkeen kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa on yhteensä 8 859 valtuutettua, joista uusia valtuutettuja 43,9 prosenttia (Tilastokeskus). Monelle uudelle valtuutetulle tulee yllätyksenä, miten huonossa kunnossa kuntatalous on, eikä politiikan tekeminen ole vain iloisia päätöksiä ja vaalilupausten toteuttamista.

Ennen koronaepidemiaa 2019 Manner-Suomen 293 kunnasta 225 kuntaa teki negatiivisen tuloksen (KT), lainaa kunnilla oli yhteensä 18,5 miljardia euroa ja konsernilainaa 39,1 miljardia euroa (Tilastokeskus).

Isolta osaltaan kuntien vaikea taloudellinen tilanne johtuu sosiaali- ja terveyskulujen nopeasta noususta, kasvavasta vanhusväestöstä ja nuorison pahoinvoinnin lisääntymisestä. Monessa kunnassa lähes kaikkia säästötoimenpiteitä on jo käytetty ja lisäsäästöt heikentävät merkittävästi kunnan palvelutasoa.

Iso osa kuntien ja kuntayhtymien työntekijöistä on sote-palveluiden lisäksi varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa, joten henkilöstöä on vaikea vähentää.

Kuntalaiset vastustavat energiaomistusten ja palveluyhtiöi­den myyntiä yksityisille sijoitusyhtiöille peläten kunnan osinkotulojen ja työpaikkojen menetystä sekä asiakasmaksujen nousua. Kunnan käytöstä poistettujen kiinteistöjen ostotarjoukset ovat olleet pieniä, eikä omaisuuden myynnillä korjata pysyvästi kunnan taloutta.

Useat kunnat tarvitsevat nopeasti lisää yritystoimintaa, työpaikkoja, asukkaita ja verotuloja välttääkseen kriisiytymisen. Jos tämä olisi helppoa, olisi se jo tehty.

Jos tämä olisi helppoa, olisi se jo tehty.

Lisäksi monelle uudelle valtuutetulle tulee yllätyksenä, että lupauksista huolimatta omassa valtuustoryhmässä on ryhmäkuri, eli jos äänestät enemmistön vastaisesti, joudut mustalle listalle. Jos äänestät joka äänestyksessä eri tavalla kuin muut, on syytä miettiä, oliko puoluevalinta oikea.

Kirjoittaja on mikkeliläinen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (sd.).

Kommentoi