Lukijalta: Heinola on elänyt ja elää velaksi

Heinolan puolesta -ryhmä Mauno Kuusela, Aimo Bonden, Esa Kosonen, Ritva-Maija Kuuskoski, Harri Okkonen ja Erkki Paukkonen

Tieto lisää tuskaa. Johtuneeko tuskan välttelystä vai asian vaikeudesta, kun tarkastuslautakunnan havainnot kaupungin talouden kipukohdista eivät saaneet mainintaa suurempaa huomiota julkisessa keskustelussa. Aihetta kyllä on!

Heinola on nimittäin hyvää vauhtia nousemassa Suomen velkaisimpien kuntien joukkoon. Suurten koulurakennusvelkojen lisäksi nykyinen valtuusto jätti seuraajalleen perinnöksi päätökset yli 70 miljoonan euron velaksi tehtävistä investoinneista.

Kaupungin velat ja vastuut nousevatkin yli 200 miljoonan euroon aikana, jolloin verotulot putoavat soten vuoksi kolmannekseen nykyisistä.

Vanhan valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma alkavalle valtuustokaudelle 2021-24 kertookin, että vanhojen velkojen lyhennyksiin pitää ottaa uutta velkaa yli 42 miljoonaa euroa!

Tämän lisäksi tulee vielä 70 miljoonan euron investointien vaatima velkamäärä.

Toinen hätkähdyttävä havainto on, että kaupunki on pitänyt korkeaa palvelutasoaan yllä velaksi. Vuosina 2016-20 ”syömävelkaa” on otettu 20,4 miljoonaa euroa. ”Hulluja miehiä” on muuallakin kun Huittisissa.

Kaupunki on pitänyt korkeaa palvelutasoaan yllä velaksi.

Vakiintuneen tavan mukaan kaupunki järjestänee uudelle valtuustolle perehdytyskoulutuksen. Toivottavasti siihen sisältyy tietoa ja tuskaa lisäävä tuhti osuus kuntatalouden perusteista.

Jos haluat enemmän tietoa, käy lukemassa tarkastuslautakunnan pöytäkirja 10.6.2021 § 24. Se löytyy kaupungin nettisivuilta kohdasta Päätöksenteko/Esityslistat ja pöytäkirjat.

Kommentoi