Mielipide: Kulunut vuosi on osoittanut, että näin vähäisellä määrällä ambulansseja ei tulevaisuudessa pärjätä

Miina Harmaala

Joulukuussa 2020 Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallitus teki päätöksen, jolla yksityisen palvelutuottajan tuottamat siirtokuljetukset ja toimijan tuottama kiireellinen ensihoitovalmius otettiin yhtymän omaksi toiminnaksi. Tämän päätöksen yhteydessä luvattiin päijäthämäläisille päättäjille ja maakunnan muille asukkaille säästöjä noin 300  000 euroa vuodessa sekä valmiustuntien eli kuntalaisten saaman palvelun lisääntymistä.

Valmiustuntien lisääminen oli tarkoitus toteuttaa Eva-yksiköiden eli yhden ensihoitajan yksiköiden lisäämisellä. Eva-yksiköiden määrä on kuitenkin ennallaan.

Viimeisen reilun kahdeksan kuukauden aikana valmiustunnit ovat vähentyneet merkittävästi. Niin sanottuja joustoja on ollut lähes päivittäin eli yksi tai useampi ensihoitoyksikkö on ollut poissa valmiudesta. Yhtymä on supistanut siis omaa palvelutuotantoaan merkittävästi, sillä henkilöstövaje on varsin hälyttävä ja haasteellinen.

Henkilöstövajetta on osittain paikattu myös ylitöiden teettämisellä, mikä tulee yhtymälle ja veronmaksajille todella kalliiksi. Joustojen vuoksi potilaiden tavoittamisajat ovat venyneet ja siten myöskään palvelutasopäätös ei ole toteutunut.

Yhtymällä on voimassa varavalmiussopimus kolmen yksityisen toimijan kanssa. Näiden toimijoiden palveluita on jouduttu käyttämään useita kymmeniä kertoja kuluvan vuoden aikana. Tällä menettelyllä on jouduttu paikkaamaan ensihoidon palvelutuotannon merkittävää vajetta Päijät-Hämeen alueella. Vajeen paikkaus tietysti tuo lisäkuluja yhtymälle.

Yhtymä suunnittelee edelleen vanhan ja tarkoitukseen sopimattoman rakennuksen peruskorjausta ja muuttamista ensihoitoasemaksi. Kyseinen rakennus on yksityisen omistuksessa ja se on tarkoitus verorahoin korjata. Kustannusarvio kuuluu olevan noin 350 000 euroa. Se niistä säästöistä sitten.

Niin sanottua koronavuotta ja sen laskeneita tehtävämääriä on mielestäni turha tuoda tähän keskusteluun.

Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, on tämä kyseinen kohde rakennusterveysnäkökulmasta varsin haasteellinen ja juuri tästä syystä aiemmat yritykset ovatkin siirtäneet toimintansa kyseessä olevasta kiinteistöstä pois. Kannattaisiko nyt ottaa ihan kunnon aikalisä ja odottaa, mitä uusi hyvinvointialue tuo tullessaan?

Toivon myös, että tällöin saadaan selkeytettyä ensihoidon palvelutuotantoa.

Sote-uudistuksen tuoma noin 20 miljoonan euron budjettivaje Päijät-Hämeessä tuo myös melkoiset haasteet palveluiden järjestämiselle alueella. Joten on varsin merkittävää, kuka palveluita tuottaa ja miten eri palveluita tullaan järjestämään, jotta tarjonta saadaan vastaamaan tarvetta, ensihoidossa kuten myös muussa terveydenhuollossa.

Ensihoidon tehtävämäärät ovat kääntyneet kasvuun. Niin sanottua koronavuotta ja sen laskeneita tehtävämääriä on mielestäni turha tuoda tähän keskusteluun, sillä se ei ole vertailukelpoista eikä kerro todellista palvelun tarvetta. Kulunut vuosi on osoittanut, että näin vähäisellä määrällä ambulansseja ei tulla tulevaisuudessa pärjäämään!

Kaikki muistanevat viime kevään hyvinvointiyhtymän yhtymäkokouksen tekemän päätöksen ensihoitoa koskevasta puolueettomasta taloudellisesta selvityksestä. Tämä selvitys on käynnistettävä pikaisesti.

Kirjoittaja on Lahden kaupunginvaltuutettu (kesk.).

Kommentoi