Mielipide: Lapsiperheköyhyyden taso on poliittinen arvovalinta

Elina Vesterinen, Mirka Soinikoski

Lapsiperheköyhyys on puhuttanut viime aikoina paljon. Arvioiden mukaan Suomessa noin 14 prosenttia alaikäisistä elää köyhyydessä, mikä tarkoittaa noin 150 000 lasta.

Puolessa näistä perheistä on työssäkäyviä huoltajia, ja korona-aika on lisännyt lapsiperheköyhyyttä entisestään. Vuonna 2020 maksuhäiriöitä oli yli 392 000 ihmisellä ja ulosotossa oli vuonna 2020 kaikkiaan noin 516 400 ihmistä.

Perheiden taloudellinen ahdinko voi olla monisyistä ja erilaisista tilanteista johtuvaa. Rahahuolet tulisi ottaa puheeksi kaikissa palveluissa, joissa perheitä ja nuoria kohdataan.

Köyhyys on erilaista eri ajassa. Yleinen käsitys esimerkiksi terveellisestä ravinnosta ja riittävästä asumisen tasosta on hyvin erilaista nyt kuin viisikymmentä vuotta sitten.

Eriarvoisuus ja hyvinvointierot kasautuvat Suomessakin ylisukupolvisesti, tämä kehityskulku on katkaistava.

Vihreät esittivät alkuvuodesta 16 keinoa lapsi- ja perheystävällisen Suomen rakentamiseen. Keinoissa painotetaan muun muassa lasten ja nuorten osallisuuden mahdollisuuksien lisäämistä, laadukkaan koulutuksen järjestämistä ja sitä, että perheiden erilaiset tilanteet ja monimuotoisuus otetaan huomioon.

Eriarvoisuus ja hyvinvointierot kasautuvat Suomessakin ylisukupolvisesti, tämä kehityskulku on katkaistava.

Yksi konkreettisista tavoitteista on perhekeskustoimintamallin kehittäminen koko Suomen kattavaksi palveluksi. Perhekeskukset kokoavat yhteen eri toimijoiden tuottamat palvelut ja tukevat perheiden hyvinvointia yhden luukun periaatteen mukaisesti.

Torjumalla lapsiperheiden köyhyyttä varhaisessa vaiheessa lisätään perheiden pärjäämistä ja lisäksi vahvistetaan lasten hyvinvoinnin edellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen. Kansainvälinen ja kotimainen tutkimus on osoittanut sen, lapsiperheköyhyyden taso on poliittinen arvovalinta.

Lasten, nuorten ja perheiden arkeen liittyviä päätöksiä tehdään jatkossa myös hyvinvointialueiden valtuustoissa.

Peruspalvelujen merkitys korostuu puhuttaessa lapsiperheköyhyydestä. Köyhyys on keskeinen eriarvoisuutta aiheuttava tekijä lasten elämässä.

Laadukkaat palvelut ja maksuttomat harrastukset tukevat lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä sekä kaikkien lasten ja nuorten mahdollisuutta oppia ja osallistua.

Päätöksenteon tueksi on tehtävä vaikutusten ennakkoarviointeja päätösten vaikutuksista lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Ilman lapsivaikutusten arviointeja tehdyt päätökset voivat osoittautua kaikkea muuta kuin aidosti säästöä tuoviksi.

Pahimmillaan väärässä kohdassa säästäminen lisää kuluja ja inhimillistä kärsimystä pitkällä aikavälillä.

Kirjoittajista Vesterinen on YTM, Lape-asiantuntija ja Asikkalan kunnanvaltuutettu (vihr.), Soinikoski erikoislääkäri ja kansanedustaja (vihr.).

Kommentoi