Mielipide | Moni uupuu työn ja omaisen oireilun välissä – Tarvittaessa on voitava sovittaa työtehtäviä ja työaikaa

Läheisen mielenterveyden oireilu voi vaikuttaa myös lähipiirin työssä jaksamiseen. Työpaikan myönteinen ilmapiiri, työelämäjoustot, varhainen tuki ja ehkäisevät palvelut vahvistavat sairastuneen läheisten jaksamista arjessa ja työelämässä.

Joka toinen suomalainen kärsii mielenterveyden häiriöstä jossain vaiheessa elämäänsä. Sairastuneen ympärillä on aina myös läheisiä, joista suuri osa on työelämässä. Moni heistä pitää huolta sairastuneesta ilman tukea, ansio­työn ohessa.

Psyykkinen oireilu heijastuu lähellä oleviin ja voi sitoa heidät jatkuvaan päivystysvalmiuteen. Keskittyminen tai työstä palautuminen on vaikeaa, jos sairastunut vaatii jatkuvasti huomiota.

Inhimillisen hädän ja huolen rinnalla on myös hälyttäviä lukuja. OECD:n arvion mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa. Mielenterveyssyiden takia menetetään arviolta 17 miljoonaa työpäivää vuodessa. Mielenterveyden sairaudet ovat myös yleisin peruste jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle sekä sairauspoissaolojen suurin ja rajuimmin kasvava syy.

Kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, joka kuormittaa ja vaikuttaa työssä jaksamiseen. On kaikkien etu, että näissä tilanteissa työpaikoilla on olemassa toimivat puheeksi ottamisen, eteenpäin ohjaamisen ja työnantajan tukitoimien käytännöt.

Työelämän tukitoimet vaikuttavat kuitenkin olevan vahvasti jakautuneet: Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin tuoreen kyselyn mukaan jopa noin kolmanneksella vastaajista ei ollut lainkaan joustavia työkäytäntöjä, jotka tukevat jaksamista kuormittavassa elämäntilanteessa.

Hyödyt ovat sekä taloudellisesti että inhimillisesti merkittäviä.

Työelämässä olevien mielenterveyttä voidaan edistää tukemalla esimiesten ja työntekijöiden mielenterveystaitoja ja stressinhallintakeinoja. Tarvittaessa työntekijöiden on myös voitava sovittaa ja muokata työtehtäviä, tehdä lomajärjestelyjä tai töitä etänä, lyhentää työpäivää tai jäädä määräajaksi pois työstä.

Avoin keskustelu mielenterveydestä vähentää mielenterveyden häiriöihin liittyvää stigmaa ja häpeää. Työyhteisön tulisi viestiä ymmärtävänsä, että mielenterveyden sairaudet koskettavat monia sen jäseniä joko suoraan tai välillisesti. Mielenterveyden häiriöt ovat kuitenkin edelleen tabu monilla työpaikoilla, jolloin kuormittava elämäntilanne saatetaan salata.

Myönteinen työilmapiiri ja avoin vuorovaikutus tukevat hyvinvointia ja edistävät organisaation menestystä. Kokemus siitä, että minua kuullaan, merkitsee paljon.

Keskinäinen luottamus, erilaisuuden kunnioittaminen sekä ymmärtävä ilmapiiri, jossa työntekijä uskaltaa ottaa puheeksi esimiehen kanssa tilanteensa, ovat menestyksekkään työkulttuurin ja toimivan työyhteisön rakennusaineita.

Sijoitus mielenterveyteen maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti. Työkyvyn ylläpitäminen on koko yhteiskunnan etu, kun sairausetuuksien käyttö vähenee ja työpanoksilla turvataan muun muassa tulevaisuuden palveluita ja eläkkeitä.

Myös työnantajan näkökulmasta mielen hyvinvointiin panostaminen kannattaa: sairauspoissaolo- ja muut työelämäkustannukset vähenevät, työntekijöiden sitoutuminen, tehokkuus ja jaksaminen paranevat ja työnantajakuva on houkutteleva. Hyödyt ovat näin sekä taloudellisesti että inhimillisesti merkittäviä.

Ansiotyön ja kuormittavan elämäntilanteen kuten omaistilanteen voi sovittaa yhteen. Työ on monelle mielenterveysomaiselle tärkeä osa omaa elämää ja jopa henkireikä, joka antaa mahdollisuuden keskittyä muuhun kuin läheisen sairastumiseen ja johon halutaan panostaa omien voimavarojen mukaan.

Halu ottaa huomioon kuormittavan elämäntilanteen vaikutukset tulee olla aidosti osa työpaikan toimintakulttuuria. Siitä hyötyvät niin työnantaja kuin työntekijäkin.

Kirjoittaja on Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin toiminnanjohtaja.