Mielipide: Tuleva sote-rahoitusmalli leikkaa kuntapalveluista

Jarno Strengell

Suomeen tehdään vuoden 2023 alussa 21 uutta hyvinvointi­aluetta sekä erillinen Helsingin alue, jotka järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen.

Hyvinvointialueet muodostuvat osittain nykyisten maakuntien mukaan, rahoitus tulee verotusmuutoksien jälkeen valtiolta.

Uudistuksella on tarkoitus leikata noin 20 miljardin euron sote-menojen kasvua, joka johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä, sekä taata tasa-arvoiset ­sote-palvelut kaikille suomalaisille.

Uusien hyvinvointialueiden rahoitus muodostuu kuntien vuosien 2021 ja 2022 sote-kustannusten mukaan, mikä on voinut kannustaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymiä nostamaan omia kustannuksiaan. Tällä hetkellä omistajakunnat maksavat sote-kuntayhtymien kustannukset.

Valtion tuet kunnille ja uusille hyvinvointialueille tulevat samasta verokassasta, joten jos nykyisten sote-kuntayhtymien kustannukset nousevat 2021 ja 2022, vastaavasti kuntien ­valtiontuet laskevat 2023 alkaen.

Tämä tarkoittaa leikkauksia muun muassa varhaiskasvatus-, opetus-, liikunta-, kulttuuri- sekä aluekehitys- ja yritystoimintaan.

Esimerkiksi Etelä-Savossa Mikkelin alueella on useamman kunnan yhteinen sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Essote.

Vuoden 2017 alussa 52 000 asukkaan Mikkelin sote-laskutusosuus oli noin 180 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 Mikkelin maksuosuudeksi on arvioitu noin 226 miljoonaa euroa.

Sote-kustannusten nousun johdosta Mikkeli on jo joutunut leikkaamaan palveluverkkoa ja nostamaan veroprosenttia.

Manner-Suomen 293 kunnasta 225 kuntaa teki 2019 negatiivisen tuloksen.

Valtion tukien lisäleikkaukset kuntien vuosibudjetteihin tulevat lisäämään ihmisten eriarvoisuutta ja syrjäytymistä sekä pakottaa kunnat myymään muun muassa energiaomistuksiaan.

Kirjoittaja on mikkeliläinen kaupunginvaltuutettu (sd.) ja kaupunginhallituksen jäsen.

Kommentoi