Mielipide: Ilmastotekoja ruoan ja vaatteiden tuotannosta – Karjankasvattajat muuttaisivat laitumia vähitellen kasvintuotantoon ja hiilinieluiksi

Markku J. Rossi

Maailmassa on viljapeltoja 20 miljoonaa neliökilometriä, mutta laitumia 35 miljoonaa neliökilometriä. Laitumissa olisikin mielestäni potentiaalia hiilipäästöjen pienentämiseen.

Naudanlihan tuotanto nimittäin tuottaa hiilidioksidia (CO2) luokkaa 36 kiloa lihakiloa kohti (kg/kg) ja nyhtökauran tuotanto vain 2,4 kg/kg (Paulig). Oletukseni mukaan kasviproteiinia voisi kasvattaa ja jalostaa pienemmällä pinta-alalla kuin vastaavan määrän naudanlihaa.

YK voisikin luoda prosessin, jolla karjankasvattajat vähitellen muokkaisivat laitumia kasvintuotantoon ja hiilinieluiksi. USA, Brasilia, EU, Kiina, Intia ja Argentiina tuottavat nyt 73 prosenttia naudanlihasta. Karjankasvattajat olisivat YK:n uuden muuntopankin jäseniä, jolloin kasvisadon vaihtelut eri alueilla tasattaisiin tulomielessä esimerkiksi näillä kuudella alueella.

Pankki rahoittaisi alkuinvestoinnit, ja jatko olisi kannattavaa liiketoimintaa. Kasvattaja voisi siis muuntaa esimerkiksi viisi prosenttia laitumestaan hiilinielumetsäksi vaikkapa joka kolmas vuosi, ja alueen proteiinin tuotto pysyisi silti aluksi entisellään. Kasviproteiinikeskuksiin raken­nettaisiin ­nyhtökaura- ja härkistehtaita.

Suomen leveysasteilla nuori metsä imee hiilidioksidia noin viisi tonnia vuodessa hehtaaria kohti (tn/v/ha), mutta Uudessa Guineassa, Amazonasissa ja Kaakkois-Teksasissa 20 tn/v/ha.

Vaikka suuri osa puiden sieppaamasta hiilidioksidista sitoutuukin maaperään, sitä sitoutuu runsaasti myös runkoihin. Runkojen hiiltä ei enää päästettäisi takaisin ilmaan, vaan näistä hiilinielupuista valmistettaisiin vaatekuitua, kuten suomalainen Spinnova suunnittelee tekevänsä. Puuvillankin viljelyalaa vapautuisi silloin hiilinieluille.

Ilmastonmuutoksesta olisi oikein tuoda esille torjuntaa edistäviä toimia ja menetelmiä nykyistä enemmän.

Oletetaan, että uusia metsiä olisi neljä miljoonaa neliökilometriä, koska nyhtökaura ja härkis olisivat korvanneet naudanlihaa ja alue olisi vapautunut laitumesta metsäksi. Uusi hiilinielu olisi nyt 400 000 000 hehtaaria, ja suhteellisen eteläisen keskisijaintinsa ansiosta tämä CO2-nielu toimisi tasolla 10 tn/ha/v, eli yhteensä neljä miljardia tonnia vuodessa (Gtn/v).

Globaalit päästöt maailmassa kaikesta ihmistoiminnasta ovat nyt 60 Gtn/v. Tätä pitää saada nopeasti alas eri keinoilla.

Prosessissa ympäristöhaitat pienenisivät jopa kolmesta eri syystä. Ruokaproteiinin tuotanto kasveista aiheuttaa lihantuotantoa vähemmän päästöjä. Uudet hiilinielumetsät poistaisivat CO2:ta ilmakehästä.

Vaatekuidun tuotanto kuluttaisi nykyistä vähemmän makeaa vettä. Luonnollisesti vaikutus päästöihin ilmenisi vasta luokkaa 15 vuoden päästä.

Ilmastonmuutoksesta olisi oikein tuoda esille torjuntaa edistäviä toimia ja menetelmiä tiedotusvälineissämme nykyistä enemmän. Yksipuolisesti juttuihin valitut pessimistiset skenaariot aiheuttavat koulutetussa väestössämme ahdistusta, vaikka taustalla lämpenemisen torjunta monipuolistuu päivä päivältä.

Tiedonvälityksen tulisi olla tasapainoista. Suomi, Paulig ja Spinnova olisivat edellisen projektin toteutuessa ilmastotalkoiden menetelmien eturivissä. Nyhtökauramaiset tuotteet kantaisivat YK:n uutta ”Our Planet”-merkkiä. Puukuituvaatteissa voisi olla sama symboli.

Ekologit ja ekonomit voisivat varmaankin tarkastaa, monipuolistaa ja huomattavasti tarkentaa tekemiäni karkeita oletuksia ja laskelmia.

Kokonaisuushan on äskeistä yksinkertaistusta monimutkaisempi. Pystyttäisiinkö puuvaatekuidun kulutusta lisäämään riittävän nopeasti, jotta tuotettu uusi runkomassa ei lahoaisi?

Laitumien metsittäminen kasvisproteiinin syöntiä lisäämällä vaatisi kuluttajatottumuksiin vaiheittaisia muutoksia ja syvää kansainvälistä yhteistyötä.

Kirjoittaja on lahtelainen diplomi-insinööri.

Kommentoi