Mielipide | Yksin maahanmuuttajat eivät paranna kaupungin taloutta

Heinolan väkiluku on viime vuosina laskenut kuin se kuuluisa lehmänhäntä. Syyn tähän ilmiöön on löytänyt Etelä-Suomen Sanomien toimittaja Ari Helminen kaupungin junttimiehistä (ESS 27.9.). Hänen näkemyksensä mukaan baareissa huutelijat karkottivat vuoden 2015 pakolaiskriisissä kaupunkiin tulleet työikäiset henkilöt.

Rohkenen olla eri mieltä yksittäisen huutelijan vaikutuksesta, sillä mitään "kuolemanpartioita" vierasta väkeä karkottamassa en nähnyt enkä kuullut. Kyllä nämä turvapaikanhakijat poistuivat kaupungista omasta halustaan.

Tästähän kerrottiin yleisenä ilmiönä, pakolaisten hakeutumisesta pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kaupunkeihin, koska he eivät viihtyneet hiljaisilla paikkakunnilla.

Vuosia sitten Helminen kaipaili maahanmuuttajia ollessaan Itä-Hämeen päätoimittajana. Perustelu oli tuolloin, kuten nytkin, saada lisää väriä harmaaseen katukuvaan. Sillä ei kuitenkaan pelkästään kaupungin talous lähde nousuun eikä työvoimapula helpotu, onhan ulkomaalaistaustaisten työllistyminen monestakin syystä hankalaa.

Meille todistellaan jatkuvasti, kuinka joissakin maaseutukunnissa turvapaikanhakijoista on ollut iloa, ja hyvä niin. Erityisesti korostetaan, että jäisimme ilman kotimaisia tomaatteja, elleivät Närpiössä maahanmuuttajat niitä meille kasvattaisi.

Usein kuulee puhuttavan rasismista, jos vähemmistöryhmään kuuluva ei tule valituksi työpaikkaa hakiessaan, vaikka hakijoita olisi paljonkin. Luulisi työnantajalla olevan oikeus valita mielestään sopivin ja pätevin.

Helmisen kaipailemaa monikulttuurista vilinää ei taideta kuitenkaan täällä nähdä, ellei monien ennustelema suuri pakolaisaalto Eurooppaan toteudu. Silloin tulee testatuksi, kuinka maahanmuuttoon liitetty sana työperäisyys toteutuu ja Heinola vaurastuu, kun tulee uusi mahdollisuus.

Rohkenen olla eri mieltä yksittäisen huutelijan vaikutuksesta.