Mielipide | Helminen vastaa Pöyrylle: "Työllistetään suomalaiset ensin", ei ole toiminut vuosikymmeniin

Yritän vastata Reijo Pöyryn (IH 19.10.) kirjoitukseen lyhyesti, vaikka asia on moniselitteinen. Julkisessa keskustelussa menevät sekaisin humanitäärinen maahanmuutto (pakolaiset), työperäinen maahanmuutto, erityisosaajien houkutteleminen ja kausityöntekijöiden tarve.

Suurin osa Suomeen muuttajista tulee tänne työn, rakkauden tai opiskelun takia, noin 10 000 ihmistä vuodessa. Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut, että Suomeen tarvitaan 20 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa.

Saman ministeriön tuoreen ammattibarometrin mukaan eniten työvoimapulaa on edelleen hoito- ja sosiaalialan ammattilaisista, kuten terveydenhoitajista, lähihoitajista, sosiaalityön erityisosaajista ja lääkäreistä. Siivoojat ja hitsarit ovat palanneet niiden 15 ammatin listalle, joista on eniten pulaa kysyntään nähden.

Suomen väestön kasvu on perustunut jo pitkään maahanmuuttoon, ja sama kehitys jatkuu. Ennusteiden mukaan väestö kasvaa, mutta se selittyy vain vieraskielisen väestön kasvulla vuosina 2020–2040. Kotimaisia kieliä puhuvien määrä alenee noin 450 000 henkilöllä ja vieraskielisten määrä kasvaa noin 490 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.

Jotta Suomen väestörakenne pysyy jotenkin toimivana, tänne on pakko saada väkeä ulkomailta. Muuten edessä on keskustelu, miten hiipuvissa ja väestöään menettävissä kunnissa pidetään edes peruspalveluista huolta, kun lapsia syntyy vähän ja väestö ikääntyy.

Huolestuttavaa tässä kehityksessä on se, että työperäiset maahanmuuttajat ja pakolaiset keskittyvät suuriin kaupunkeihin.

Miten Heinola saa jatkossa tarvittavan työvoiman sekä julkisen puolen että yksityisen sektorin tarpeisiin?

Miten Heinola saa jatkossa tarvittavan työvoiman sekä julkisen puolen että yksityisen sektorin tarpeisiin? Olen ollut tästä huolissani jo pitkään ja nähnyt maahanmuuttajat yhtenä mahdollisuutena.

Pääkaupunkiseudulla julkinen liikenne tyrehtyisi ja sairaalat olisivat suurissa vaikeuksissa ilman maahanmuuttajia. Pulassa olisivat myös rakennus-, ravintola- ja siivousalan firmat samoin kuin korkeaa erityisosaamista tarvitsevat yritykset.

Käytäntö on osoittanut, että hokema siitä, että työllistetään suomalaiset ensin, ei ole toiminut vuosikymmeniin.