Mielipide | Maatalouden piikkiin pannaan paljon sellaista, mikä ei sinne kuulu

Helsingin yliopiston kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälä kertoi Maaseudun Tulevaisuudessa 13.9., että vesistöihin päätyvät kaupunkivedet eivät näy missään tilastoissa.

Setälän mukaan kaupunkien keskustoista valuu vesistöihin ravinne- ja kiintoainepäästöjä lähes yhtä paljon kuin pelloilta.

Viljavuuspalvelun tutkimusagrologi Virpi Saksa kertoi Maaseudun Tulevaisuudessa 14.9., että viljavuusnäytteiden fosforipitoisuudet ovat laskeneet 2000-luvun ajan. Koko EU-ajan lannoitusta on rajoitettu ja sen seurauksena liian alhaisista fosforitasoista kärsivien peltojen määrä kasvaa.

Alhaisesta fosforista seuraa muiden ravinteiden hyödyntämisen heikkeneminen ja esimerkiksi typen huuhtoutumisriski kasvaa. Eläimet tarvitsevat rehusta monipuolisesti eri ravintoaineita ja fosforilla on tässäkin tärkeä tehtävä.

ProAgrian erikoisasiantuntija Risto Jokela ja Viljavuuspalvelun toimitusjohtaja Anu Halonen kertoivat Maaseudun Tulevaisuudessa 5.7. ja 14.9., että turvepeltojen määrä Suomessa on selvästi arvioitua pienempi.

Jokelan mukaan turvepeltoja on alle puolet siitä, mitä kansallisessa kasvihuonekaasujen inventaarissa on laskettu. Halosen mukaan Viljavuuspalvelun tekemissä viljavuusnäytteiden analyyseissä turvepeltojen osuus on alle neljä prosenttia pelloista.

Iso ongelma Suomessa ovat puhdistamoilta tapahtuvat ohijuoksutukset.

Insinööritoimisto Saloy Oy:n perustaja vesirakennusinsinööri Tapio Salminen kertoi Maaseudun Tulevaisuudessa 8.10., että joissain puhdistamoissa vesistöihin lasketun veden fosforipitoisuus on 160 mikrogrammaa litrassa, mutta se voi olla jopa tuhat mikrogrammaa. Lupaehdot ovat puhdistamokohtaiset ja voivat sallia erittäin suuria määriä.

Salmisen mukaan maatalouspuron 200 mikrogramman fosforipitoisuutta pidetään paljon kuormittavana. Iso ongelma Suomessa ovat puhdistamoilta tapahtuvat ohijuoksutukset, joissa jätevesiä päätyy vesistöihin puhdistamattomina.

Salmisen suurin huolenaihe on, että jätevesistä irrotettua fosforia ajetaan multana tienpenkkoihin. Koska vesi pitää saada poistumaan tien rakenteista mahdollisimman nopeasti, ei kasvusto pysty hyödyntämään ravinteita ja osa niistä päätyy vesistöihin.

Mikä näitä kaikkia yhdistää? Maatalouden piikkiin laitetaan paljon sellaista, mikä ei sinne kuulu.

Kirjoittaja on MTK-Etelä-Savon toiminnanjohtaja.