Mielipide: Työvoimapulasta työpaikkapulaan – suomalaiset eivät ole kuolemassa sukupuuttoon

Jani Aalto

Ari Helminen vastasi Itä-Hämeessä 19.10. Reijo Pöyryn kirjoitukseen maahanmuutosta. Helminen kertoo, että Suomeen tarvitaan vuosittain 20 000 työperäistä maahanmuuttajaa lisää, jotta avoimet työpaikat saadaan täytettyä.

Helmisen ennusteen mukaan Suomen väestö kasvaa, mutta se selittyy vain vieraskielisen väestön kasvulla vuosina 2020–2040.

Kotimaisia kieliä puhuvien määrä alenee noin 450 000 henkilöllä ja vieraskielisten määrä kasvaa noin 490 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.

Helminen ennustaa oikein, että 1940–1950-luvuilla syntyneet poistuvat vahvuudestamme noin vuoteen 2040 mennessä, mutta heidän tilalleen syntyy uusi nuori suomalainen sukupolvi. Muutos syntyvyyden ja kuolleisuuden välillä ei ole niin suuri ja dramaattinen kuin poliitikot, media ja muut tahot jatkuvasti väittävät.

Ikääntyminen ja kuolleisuus ei tule näkymään suomalaisten määrän laskuna, eivätkä suomalaiset ole ilmastomuutos- ja ikääntymishysteriasta huolimatta kuolemassa sukupuuttoon. Kotimaisia kieliä puhuvien määrä ei siten alene 450 000 henkilöllä, kuten Helminen väittää, vaan säilyy lähes ennallaan.

Helminen kertoo, että vieraskielisten, pääosin EU-ulkopuolelta Suomeen saapuvien, määrä kasvaa noin 490 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa, että vuosina 2020–2040 Suomeen saapuisi vuosittain 24 500 vieraskielistä maahanmuuttajaa lisää joka vuosi.

Muutos syntyvyyden ja kuolleisuuden välillä ei ole niin suuri ja dramaattinen kuin poliitikot, media ja muut tahot jatkuvasti väittävät.

Mistä ja kenen rahoilla heille löytyy asuntoja, päiväkoti- ja opiskelupaikkoja sekä sairaaloista kapasiteettia heidän terveytensä hoitamiseksi? Montako poliisia tarvitaan lisää? Mistä ikääntyville maahanmuuttajille löytyy vanhustenhoitopaikkoja?

Tilastokeskuksen mukaan avoimia työpaikkoja on ollut viime vuosina keskimäärin noin 35 000 kuukaudessa. Työttömiä työnhakijoita on keskimäärin 350 000 joka kuukausi. Yhtä työpaikkaa kohden on keskimäärin 10 hakijaa.

Hakijoita työpaikkoihin siten riittää, joten kyse ei ole ”kohtaanto-ongelmasta”, vaikka monilla aloilla palkkaus on surkea, osaamisvaatimukset on ylimitoitettu, työajat vaativat epäinhimillistä ”joustavuutta” ja alan imago on erittäin huono.

Suomalainen menee kuitenkin pää kainalossa alipalkattuna töihin jopa hoiva-alalle – ansaitakseen edes jotain hiluja. Suomessa asuminen ei ole halpaa.

Vuosina 2020–2040 Suomen kansantalous ei tule kasvamaan sen enempää kuin edellisenä 20 vuotena eli ei ollenkaan. Velkaantuminen jatkuu ja valtiontalouden kantokyky heikkenee.

Työpaikkojen ja työntekijöiden määrä vähenee. Suomeen ei tulla enää rakentamaan uusia työvoimaintensiivisiä tehtaita, kuten Björn Wahlroos totesi. Eläköitymisten, hallinto-uudistusten ja tarpeellisten menoleikkauksien myötä myös julkisen-sektorin virkoja tullaan lakkauttamaan.

Joko suomalaiset työttömät työnhakijat tai ulkomaalaiset maahanmuuttajat tai molemmat jäävät vuosien 2020–2040 ”työvoimapula”- ankeuttamispelissä ilman työpaikkoja.

Työttömien määrä jatkaa tasaista kasvuaan vuosina 2020–2040 nousten 500 000–600 000 tasolle, jos maahanmuuttajien maahantuonti jatkuu Suomeen Helmisen ennustamalla 24 500 henkilön vuositasolla.

Helmisen, EK:n, kokoomuksen, kepun, SDP:n, vihervasemmiston ja jopa ay-liikkeen “työvoimapula”-rummutuksessa jää “kotimaisia kieliä puhuville” Musta-Pekka käteen. Nämä tahot toimivat Suomen ja suomalaisten edun vastaisesti.

Ilman kolmansien maiden asukkaiden avoimien ovien maahantuontia yhä useampi 2020–2040-luvulla työikään tuleva koulutettu suomalainen nuori ja iäkkäämpi pitkäaikaistyötön voisi työllistyä. Hallitsematon maahanmuutto lisää työttömyyttä ja romuttaa Suomen talouden.

Kirjoittaja on sysmäläinen Valta kuuluu kansalle -puolueen kannatusjäsen.

Kommentoi