Mielipide: Korkeakouluopiskelijoiden osaamista kannattaa hyödyntää

Turo Kilpeläinen

Työvoimapula Päijät-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa on edelleen vaikea. Kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan LAB-ammattikorkeakoulun ja yritysten välistä yhteistyötä.

LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuu vuosittain 2 000 liiketalouden, matkailun, tekniikan, muotoilun ja sote-alan asiantuntijaa. Mitä korkeampi alueelle työllistyneiden aste on, sitä paremmin olemme pystyneet tuottamaan alueen tarvitsemaa osaamista yhdessä.

Kehitämme yritysyhteistyötä, jotta saisimme hyödynnettyä opiskelijoidemme osaamista alueen tarpeisiin jo opintojen aikana.

Päijät-Hämeestä ja Etelä-Karjalasta lähtee vuosittain 1 200 nuorta muihin ammattikorkeakouluihin opiskelemaan. Näistä nuorista noin 500 palaa alueillemme töihin valmistumisen jälkeen.

Muuttoa edellyttävä rekrytointi on usein haastavaa. Yli puolet LABin 8 500 opiskelijasta tulee kampuspaikkakuntien, ja noin tuhat Suomen rajojen ulkopuolelta.

Yrityksillä on useita mahdollisuuksia hyödyntää opiskelijoita opintojen aikana. Valmistumisen yhteydessä työnhaku on ajankohtaista kaikille opiskelijoille. Luonnollisesti kilpailu on tuolloin kovinta, jos kokeneiden asiantuntijoiden rekrytointia ei oteta huomioon.

On kaikkien etu pitää kampuksille omaehtoisesti saapuneista kansainvälisistä opiskelijoista kiinni kynsin hampain.

LAB pyrkii houkuttelemaan motivoituneimmat nuoret opiskelemaan kampuksilleen. Koska intressi on yhteinen, yritysten osallistuminen LABin opiskelijarekrytointiin on vielä käyttämätön mahdollisuus.

Yhteinen viesti opiskelun ja työn parhaista puolista on vahva ja vaikuttava. LABin onnistuminen opiskelijarekrytoinnissa on myös yritysten etu.

Opintojen aikana opinnäytetyöt, harjoittelut, erilaiset kehittämistehtävät, kurssit, rekrytointimessut ja ensimmäisten päivien orientaatiot tarjoavat matalan kynnyksen mahdollisuuden olla mukana tukemassa opiskelijoiden ammatillista kasvua. Myös kurssien sisältöihin ja toteutuksien suunnitteluun on mahdollista vaikuttaa.

Joka vuosi yli 2 000 LABin opiskelijaa tarvitsee harjoittelupaikan. Esimerkiksi sote-alalla arviolta 25 prosenttia opiskelijoista suorittaa harjoittelun kampuspaikkakuntiemme ulkopuolella.

Harjoittelupaikalla on merkitystä, sillä harjoittelu sijoittuu opintojen loppupuolelle. Tuolloin tehdään päätöksiä aloilleen asettumisesta. Harjoittelupaikka johtaa usein työpaikkaan. LABista valmistuneista 55 prosenttia työllistyy alueillemme.

Erityisesti sote-alan kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelutilanne on hankala. Jotkut sairaanhoitopiirit ovat asettaneet harjoittelijoille riittävän puhutun ja kirjallisen suomen kielen vaatimuksen. Käytännössä korkeakoulut ovat joutuneet muuttamaan ohjelmiaan siten, että kielitaitovaatimus täyttyy jo hakuvaiheessa.

Tämä estää tehokkaasti kansainvälisten opiskelijoiden tulon Suomeen. Samaan aikaan sairaanhoitopiirit toteuttavat rekrytointikampanjoita ulkomaille uusien työntekijöiden kouluttamiseksi Suomessa.

On kaikkien etu pitää kampuksille omaehtoisesti saapuneista kansainvälisistä opiskelijoista kiinni kynsin hampain. Huomattava on, että ammattikorkeakoulut ainoana koulutuksen toteuttajana maksavat sairaanhoitopiireille kahdeksan miljoonaa euroa harjoittelumaksuja vuodessa.

Kirjoittaja on LAB-ammattikorkeakoulun rehtori.

Kommentoi