Päivän vieras | Reipasta talouskasvua on vaalittava ja jatkettava

Suomi-talous on noussut koronakriisistä verrattain pienillä vaurioilla. Talous supistui vähemmän ja saavutti koronaa edeltävän tason nopeammin kuin useimmissa verrokkimaissa.

Kesän 2020 pohjalukemista työllisyys on parantunut yli sadallatuhannella. Työllisyysaste saavutti elokuussa 2021 korkeimman tasonsa 30 vuoteen. Aika monen kotitalouden ja yrityksen tilanne on parantunut ratkaisevasti vuoden takaisesta.

Nopeutunut talouskasvu yhdistettynä laskeviin koronamenoihin johtaa valtiovarainministeriön arvion mukaan alijäämän puolittumiseen vuoden 2020 noin 14 miljardista vuoden 2022 noin 7 miljardiin. Verokertymän rivakka lisääntyminen loppuvuonna voi vielä pienentää tämän ja ensi vuoden lopullista velkasummaa.

Puolittunut seitsemän miljardin velkatahti kuulostaa silti hurjalta, ja sitä se onkin, kun verrataan viimeisen koronaa edeltävän vuoden 2,9 miljardin alijäämään. Mistä suurempi alijäämä koostuu?

Koronaan liittyviä tilapäisiä menoja on ensi vuonna noin 400 miljoonaa. Muita isoa eriä ovat 1,5 miljardia hävittäjähankintoihin sekä ikäsidonnaisten menojen kasvu. Suorat valtion eläkemenot ovat 600 miljoonaa vuotta 2019 suuremmat.

Vuonna 2022 käynnistetään myös EU:n elpymisvälineellä rahoitettavat hankkeet. Ensimmäisen vuoden 650 miljoonan euron satsauksella saadaan liikkeelle yhteensä 1,2 miljardin hankkeet. Lisäksi hyvinvointialueiden liikkeellelähtö asianmukaisesti 1.1.2023 vaatii etukäteen jo 2022 budjetista maksettavan 900 miljoonan rahoituserän.

On löydettävä keinot ylläpitää kasvua koronaa seurannutta kasvupyrähdystä pidempään.

Hallitusohjelman mukaisia määräaikaisia tulevaisuusinvestointeja on noin 300 miljoonan edestä ja alentuneita veikkauksen tuottoja paikataan yli 200 miljoonalla, millä pidetään liikunnan, kulttuurin, nuorisotyön ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnan tuki nykytasollaan.

Seitsemän miljardia velkaa vuodessa kuulostaa edelleen valtavalta summalta, mutta turhia menoja siihen ei sisälly. Jokaista suomalaista kohti jaettuna koronan jälkilaskuna se tarkoittaa 1 300 euroa.

Suomen velkasuhteen kasvu saadaan taittumaan parissa vuodessa. Taloudellisista tutkimuslaitoksista optimistisin Pellervo ennustaa velkasuhteen jopa laskevan tämän vuoden 69 %:sta kolme prosenttiyksikköä.

Velkaantumisesta pitää silti kantaa huolta, koska velkasuhteen pelätään kääntyvän nousuun seuraavina vuosina hidastuvan kasvun myötä. Tässä päästään Suomen haasteen ytimeen, eli on löydettävä keinot ylläpitää kasvua koronaa seurannutta kasvupyrähdystä pidempään. Julkisen talouden kestävyys ja kyky ylläpitää palveluita pohjautuu lopulta talouskasvuun.

Suomen ikärakenne nostaa vaikeusastetta. Tarvitsemme yhtä aikaa korkeampaa työllisyysastetta ja tuottavuutta. Osaavan työvoiman puute on jo nyt kasvun jarru monella alalla. Siksi Sanna Marinin (sd.) hallituksen lisäpanostukset koulutukseen ja työvoimapalveluihin ovat välttämättömiä.

Jatkossa työllisyysasteen nosto vaatii myös osatyökykyisten osallistamista ja ikääntyneille parempia työmahdollisuuksia. Suomen vaurauden ja hyvinvoinnin perusta on osaaminen. Ilman osaamispanostuksia kasvu ei ole kestävällä pohjalla emmekä pärjää kisassa kansainvälisistä investoinneista.

Julkisen talouden vastuullinen hoito vaatii maltillista politiikkaa tulo- ja menopuolella. Se vaatii hoitovelan kuittaamista ja kasvupanostuksia. Viisasta työmarkkinapolitiikkaa, työllisyyden ja ripeän talouskasvun varmistamista, niin että pitkällä aikavälillä laskuun kääntyvä velkasuhde luo tarpeellista liikkumavaraa tulevia kriisejä ja esimerkiksi ilmastoinvestointeja varten.

Tarvitsemme kasvupyrähdyksen jatkoksi kestävän kasvun maratonin.

Kirjoittaja on hämäläinen kansanedustaja (sd.).