Uudistuuko pelastustoimi mainekriisissä?

Isto Kujala

Suomalaiset ovat luottaneet kaikista viranomaistahoista eniten pelastustoimeen. Tämä on ilmennyt useista Poliisibarometri -kyselyistä. Kyselyn vastaajina ovat olleet myös sellaiset ihmiset, jotka asuvat alueella, jossa pelastustehtävät hoidetaan ensisijaisesti sopimuspalokuntien toimesta.

Nopea ja varma avunsaanti onnettomuustilanteessa koko maassa on ollut pelastustoimen arvostuksen perustana.

Nyt pelastustoimi on yllättänyt suomalaiset. Julkisuudessa on tullut esiin muun muassa häirintää, työturvallisuuspuutteita, työterveyshuollon puutteita, yhteistoiminnan toimimattomuutta ja vanhanaikaista toimintakulttuuria, johon usein liittyy huonoa johtajuutta.

Kalajoen maastopalo osoitti, että Suomen pelastustoimen suorituskyky on riittämätön. Yhden maastopalon sammuttamiseen tarvittiin kaikkien pelastuslaitosten liikenevä pelastushenkilöstö, eikä sekään riittänyt, vaan apuun tarvittiin vielä kahden Puolustusvoimien joukko-osaston virka-apuosastot.

Pelastustoimen mainekriisi tulee huonoon aikaan – suomalaiset tuskin haluavat puutteiden ja ongelmien siirtymistä hyvinvointialueiden pelastuslaitoksiin.

Nyt tulisi tehdä muutamia toimenpiteitä. Ensinnäkin kannattaa olla rehellinen ja tunnustaa avoimesti puutteet ja ongelmat. Ajatus, että peittely auttaisi, tai olla tekemättä mitään, ei tule onnistumaan.

Kalajoen maastopalo osoitti, että Suomen pelastustoimen suorituskyky on riittämätön.

Toiseksi kannattaa tehdä nopeasti suunnitelma henkilöstön kanssa yhteistyössä, osoittaa, miten puutteet ja ongelmat korjataan, ja laatia yksityiskohtainen aikataulu, miten korjausliike tehdään -– aikaa on vähän.

Kolmanneksi: edellä mainitut asiat tulee viestiä myös avoimesti alueen asukkaille. Oleellista on, että alueen pelastusjohtaja on itse esillä, ja panee viestinnässä itsensä peliin.

Pelastustoimea tuntevana tiedän, että nytkin joku alan johtajista yrittää vielä vanhoja keinoja ja selittelee, miksi näitä asioita ei ole voinut hoitaa kuntoon. Sitten hän turvautuu vanhaan tuttuun keinoon, eli ollaan ihan hiljaa ja toivotaan, että asiat unohtuvat ja mitään ei tarvitse tehdä – ”annetaan pölyn laskeutua”.

Tämä ei tässä yhteydessä enää toimi. Pelastustoimi on nyt tullut siihen pisteeseen, että asioita ei voida enää piilotella – tilalle on tullut avoimuuden, ongelmien ja puutteiden korjaamisen aika.

Palokunnat toimivat nopeasti onnettomuustilanteissa. Nyt on nähtävä myös mainekriisi vakavana onnettomuutena, jonka korjaamisen pelastuslaitoksissa täytyy olla jo käynnissä.

Nyt on nähtävä myös mainekriisi vakavana onnettomuutena, jonka korjaamisen täytyy olla jo käynnissä.

Ne pelastuslaitosten johtajat, jotka tämän tiedostavat, ovat myös tulevien hyvinvointialueiden pelastusjohtajia. Merkkejä oikeasta toiminnasta on jo näkyvissä.

Nyt jo löytyy pelastuslaitoksia, joissa muun muassa maastopalojen sammuttamisessa tarvittavia suojavaatteita, hengityssuojaimia ja kypäriä on jo hankittu. Ohjeistamalla ja toimintaa muuttamalla on puututtu häirintään. Vaaralliseen työhön liittyviä työturvallisuusohjeita on päivitetty.

Lähestymme hyvinvointialueiden pelastuslaitosten perustamista. Mainekriisi on korjattava nopeasti ja uskottavasti.

Miten aiotaan toimia Päijät-Hämeen pelastustoimessa?

Kirjoittaja on lahtelainen järjestöneuvos.

Kommentoi