Mielipide: EU menee metsäpolitiikassa päin mäntyä, ja se on sanottava ääneen

Hilkka Kemppi

Minä en hyväksy EU:n ilmastopaketin yhteyteen esitettyä sosiaalirahastoa. Verotus ja sosiaaliturva ovat asioita, joista suomalaisten on päätettävä jatkossakin itse. EU:n uusimmassa paketissa ollaan menossa kuitenkin eniten pieleen metsien osalta.

Suomi määrittelee pian kantansa tähän esitykseen, mutta minun vastaukseni tältä osalta on jo selvä. Puolustan suomalaista metsänomistajaa. Metsät ovat kansallista omaisuuttamme.

Suomen tulee ottaa hylkäävä kanta myös taksonomian metsäkäsitykseen. Komission tekemä esitys säätelee pikkutarkasti sitä, miten metsiä pitäisi hoitaa ja kasvattaa sekä hyödyntää.

Tämä siitäkin huolimatta, että suomalaiset tuntevat omat metsänsä parhaiten ja hyvällä metsänhoidolla olemme kaksinkertaistaneet puuston määrän sotien jälkeen. EU menee metsäpolitiikassa päin mäntyä ja se on sanottava ääneen.

Metsänomistajan etu ja luonnon monimuotoisuus kävelevät käsi kädessä. Siitä huolimatta metsänomistajien edunvalvojana työni on kovin yksinäistä. Tämä pätee niin viimeaikaiseen keskusteluun paikallisesta Evon alueesta ja sen kehittämistä kuin pidempiaikaiseen keskusteluun metsien käytöstä.

Evon osalta olemme nähneet valonpilkahduksia metsänomistajille, kun sain ministeri Jari Lepän (kesk.) myöntävän vastauksen eduskunnan kirjalliseen kysymykseeni Evon alueen kehittämisestä retkeilyalueena kansallispuiston sijaan.

Suomalaiset tuntevat omat metsänsä parhaiten ja hyvällä hoidolla olemme kaksinkertaistaneet puuston määrän sotien jälkeen.

Metsäpolitiikassa on mököttämisen sijaan laitettava uutta vaihdetta silmään, jotta metsän puolustuspuhe puree. Erityisesti tutkimus ja uudet ideat tulee ottaa käyttöön.

Kun ilmaston lämpenemisen myötä metsätuhojen riski kasvaa, hyvän metsänhoidon merkitys korostuu. Siksi laadukasta metsäntutkimusta on saatava lisää myös metsänomistajan turvaksi.

Oli kyse sitten Suomen tai EU:n metsäpolitiikasta, metsien hiilinielut tulee osata laskea. Vain niin voimme jatkaa kestävällä tiellä ja ymmärtää 600 000 suomalaisen metsänomistajan tärkeää työtä.

Metsien kohdalla tulee ottaa huomioon koko arvoketju. Tukin matkan tunteminen mullasta päiväkodin seiniin on tärkeää, jotta puun arvon voi hahmottaa. Puulle on kasvava kysyntä, ja muun muassa puurakentamisen teollisuuden markkinaosuuksia jaetaan paraikaa.

Hiilinielun, sisäilman ja viihtyvyyden vuoksi on tärkeää, että esimerkiksi keskustan vaatimaa MAL-sopimuksen puurakentamisen tukea onnistutaan ohjaamaan myös Päijät-Hämeen alueelle vauhdittamaan puusta rakentamista. Meillä metsät kasvavat tutkitusti Suomen kärjessä.

On syytä tunnistaa, että vapaaehtoiset hiilikompensaatiot eivät ole metsän museointia.

On syytä tunnistaa, että vapaaehtoiset hiilikompensaatiot eivät ole metsän museointia vaan tapa kasvattaa nieluja metsän ja nurmen kasvulla. Samalla myös metsän arvo nousee.

Jatkuva tappelu metsämiesten ja -naisten oikeuksista ja ennen kaikkea puun hyödyntämisestä hiilivarastona on kai oman aikani keskeisimpiä politiikan jakolinjoja. Puusta puhuessamme unohtuu valitettavan monelta, että kyse on ihmisten omaisuudesta ja ilmastonmuutoksen ratkaisusta.

Kirjoittaja on asikkalalainen kansanedustaja (kesk.).

Kommentoi